Satakunnan omasta läänistä tulikin 20 vuotta haudutettua rullasylttyä

Satakuntalaiset kansanedustajat Kalevi Lamminen (kok), Aino Pohjanoksa (kok) ja Mikko Elo (sd) Rauman pitsiviikon avajaisissa vuonna 1988.

Tiedätkö miten syntyy satakuntalainen rullasyltty?

Se valmistetaan seuraavasti:

Porilaiset nuijitaan, raumalaiset viipaloidaan ja levitetään porilaisten päälle. Hienonnetut ja murskatut rajakuntamausteet ripotellaan pinnalle.

Pirkanmaalaisten annetaan kääriä koko aluepoliittinen taideteos tiukaksi rullaksi, jonka sisäministeri sitoo pitävillä umpisolmuilla. Sylttyä keitetään valtioneuvoston toimesta 20 vuotta, jonka jälkeen unohdetaan koko juttu.

Näin on syntynyt satakuntalainen syltty, joka maistuu suussa hyvältä, mutta on niin pieneksi puristettu, että ahdistaa.

Resepti on Pekka Paateron laatima ja löytyy Satakunnan kokoomuksen historiakirjasta Karhun kämmenellä.

Kokoomuspiirin puheenjohtajana toimineen Paateron vuodatus on vuodelta 1982, kun puolueaktiivien enemmistö tuskaili sitä, ettei Satakunnan läänihanke ottanut tuulta purjeisiinsa.

Kesäkuussa 1986 vuosikymmenten vääntö päättyi, kun eduskunta hylkäsi kolmen uuden läänin perustamisen täpärästi äänin 91-89. Satakuntalaisista kansanedustajista omaa lääniä vastaan äänestivät Anssi Joutsenlahti (smp) ja Aino Pohjanoksa (kok).

Raumalainen Pohjanoksa toimi Rauman kaupunginvaltuuston linjauksen mukaan. Valtuusto päätti, että jos lääni jaetaan, Rauma kuuluu Varsinais-Suomen puolelle.

Länsi-Suomelle Pohjanoksa kommentoi tuoreeltaan eduskunnassa, että Satakunnan läänin kaatuminen on eduksi Raumalle. Talousalue pysyy kokonaisena, eikä pirstaloidu.

Lisäksi hän arveli, että kolme uutta lääniä (Satakunta, Pirkanmaa ja Kainuu) olisivat vain lisänneet byrokratiaa. Säästyvät miljoonat pitää käyttää yksityisen kansalaisen hyväksi, totesi Pohjanoksa.