Sisävesien tilan parantamista koskeva määräaika tulee vastaan yllättävän pian, vaikka aikataulua on siirretty jo kaksi kertaa.
Nyt vesistöjen niin sanotun hyvän tilan saavuttamiselle on aikaa vuoteen 2027. Lisäajasta huolimatta kovin hyvältä ei näytä nytkään – ei varsinkaan Satakunnassa.
– Satakunnan vesien tila on heikompi kuin Suomessa keskimäärin, huomauttaa ylitarkastaja Heli Perttula Varsinais-Suomen ely-keskuksen vesiyksiköstä.
Valtaosa tyydyttäviä
Satakunnassa on neljä päävesistöä, joiden tilaa seurataan ja joiden ekologinen sekä kemiallinen tila luokitellaan määräajoin. Maakunnan eteläosien vesistöistä näihin kuuluvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöt.
Tuoreimman eli kolme vuotta sitten tehdyn luokittelun mukaan valtaosa molemmista vesistöistä on luokiteltu ekologiselta tilaltan tyydyttäviksi. Köyliönjärvi puolestaan on luokittelultaan välttävä.
Hyvässä luokassa on vain muutamia järviä (Kauklaistenjärvi, Narvijärvi, Koskeljärvi ja Lammijärvi) sekä Eurajoen sivu-uoma Juvajoki.
Erinomaiseen luokkaan yltää ainoastaan yksi järvi.
Kiire on kova
Tekemistä hyvään luokkaan pääsemiseksi siis riittää.
Vesien tilaa parantavien vesienhoitotoimien vaikutus näkyy kuitenkin hitaasti. Tämä oli yksi syy siihen, miksi vesien hyvää tilaa ei saavutettu edellisiin tavoitevuosiin eli 2015 ja 2021 mennessä.
Asiaa ei tälläkään kertaa helpota se, että aikaa on käytännössä enää muutama vuosi.
– Tavoite on lakisääteinen. Toimenpiteisiin tulee tarttua viivyttelemättä, painottaa Perttulan kollega Sanna Kipinä-Salokannel.
Tarvittavien toimenpiteiden laajuutta on arvioitu Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (2022-2027).
Kipsiä ja kosteikkoja
Eura- ja Lapinjokien vesistöjen tilaa heikentää seurantojen perusteella erityisesti liiallinen ravinnekuormitus. Siinä merkittävimmässä roolissa on maatalous.
– Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat suojavyöhykkeiden ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen eroosioherkimmille pelloille sekä maanparannusaineiden kuten kipsin ja rakennekalkin käyttö, Kipinä-Salokannel sanoo.
Hän huomauttaa, että myös metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tulee tehostaa entisestään – asutuksen ja teollisuuden jätevesien käsittelyä unohtamatta.
– Tärkeää on myös lisätä veden viipymää valuma-alueella yli sektorirajojen.
Kunnostuksetkin tarpeen
Pintavesien ekologisen tilan luokitteluun vaikuttaa myös vesieliöstön monipuolisuus ja elinvoima.
Siksi esimerkiksi virtavesien tilan parantaminen edellyttää myös vaelluskalojen nousua estävien rakenteiden poistoa ja muita kunnostustoimia. Jo yksi täydellisenä vaellusesteenä toimiva pato voi estää vesistön luokittelun ekologisesti hyvää tilaan.
Aktiiviset kunnostustoimet ovat tarpeen monilla järvilläkin.
Sitkeä työ palkitaan
Kun tavoitteet ovat aiemminkin jääneet saavuttamatta, onko onnistumisesta toivoa tälläkään kertaa?
– Vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet toteutettaisiin, niin viive vesistön tilan paranemisessa on sen verran pitkä, etteivät toivotut tulokset näy vielä vuonna 2027, Kipinä-Salokannel sanoo.
Viive toimenpiteiden vaikutuksessa on pitkä erityisesti hajakuormituksesta kärsivillä alueilla.
– Esimerkiksi peltojen ravinnevarantojen väheneminen vie aikaa. Lisäksi vuosien välillä on suuria eroja sateisuudessa, mikä aiheuttaa heilahteluja vesistöihin kohdistuvassa ravinnekuormituksessa.
Toisaalta lohtua tuo se, että suojelutyö kantaa myös hedelmää.
Esimerkiksi Pyhäjärven valuma-alueella on panostettu ravinnevalumien hillintään pitkään ja hartaasti, eikä järven tila ei ole aivan niin surkea kuin luokittelu antaa ymmärtää.
– Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu viime luokittelussa tyydyttäväksi, mutta käytännössä järven tila on ollut pitkään hyvän ja tyydyttävän rajalla, Perttula sanoo.
Lue lisää ja syvemmin
Ely-keskuksen ylitarkastajat Heli Perttula ja Sanna Kipinä-Salokannel ovat koostaneet Lapin- ja Eurajokien tilaa, niiden seurantaa sekä tarvittavia vesiensuojelutoimia koskevat ydinkohdat teksteiksi, jotka voi ladata oheisista linkeistä.
Lapinjoen vesistö.pdfEurajoen vesistö.pdf
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelma puolestaan löytyy tämän linkin takaa.
Vain yksi erinomaiseksi luokiteltu järvi
Eura- ja Lapinjoen vesistöjen ekologiseen luokitteluun otetuista vesimuodostumista vain yksi on parhaimmassa eli erinomaisessa luokassa.
Se on Rauman itärajalla sijaitseva ja samalla kaupungin korkeimmalla lainehtiva järvi, Lavajärvi. Puolet siitä tosin kuuluu Euralle, myös järven vedet laskevat Eurajokeen.
Lavajärvi on muodostunut Lapin harvaan asulle alueelle ja kallioiselle ylängölle. Järven pinta on lähes 60 metrin korkeudella merenpinnasta, joten eroa esimerkiksi Narvijärveen on lähes 30 metriä (LS 9.10.2021).
Juuri maantieteellinen asema voi selittää Lavajärven poikkeuksellisen hyvän tilan.
– Lavajärven valuma-alueella ei ole merkittäviä kuormittajia eikä esimerkiksi laajoja peltoalueita, ylitarkastaja Heli Perttula toteaa.
Toisaalta Lavajäveltä on niukasti seuranta-aineistoa. Perttulan mukaan järven tila on kuitenkin edelleen vähintään hyvä.
Ekologiseen luokitteluun on otettu pääsääntöisesti mukaan vain yli 50 hehtaarin laajuiset järvet. Jokien valuma-alueen tulee puolestaan olla yli sata neliökilometriä.
Tämä jättää monet pikkujärvet ja -joet kokonaan luokittelun ulkopuolelle.
– Pienten järvien ja jokien mahdollisesti hyvästä tilasta ei ole seurantatietoa, Perttula huomauttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.