Rauman edustalle piirretyt merituulivoima-alueet arvioidaan uudelleen. Mahdollisen voimalarakentamisen vaikutukset käydään läpi Satakuntaliiton SataTuuli-hankkeessa maakunnan muiden tuulivoima-alueiden tapaan. Selvityksessä analysoidaan, onko tilanne muuttunut oleellisesti tuulivoimatekniikan kehittyessä – ja mihin suuntaan.
Maakunnallisesti merkittäviä, potentiaalisia tuulivoima-alueita on merkitty maakuntakaavan lisäksi Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaan.
Ytimessä uusi tekniikka
Tuulivoimalat ovat entistä isompia, mikä tarkoittaa tarkoittaa sekä tehoa että fyysisiä mittoja, kuten korkeutta.
Tämä vaikuttaa myös tuulivoimaloiden vaikutuksiin esimerkiksi maisemaan, eliöstöön tai meluun. Joillekin alueille suuremmat voimalat eivät välttämättä sovi, tai muutos tekee toteutuksesta kannattamattoman. Toisaalta kynnys voi myös laskea.
Uusi teknologia haasteineen on selvityksen ytimessä varsinkin mantereen puolella.
– Työssä pyrimme löytämään alueet, joille olisi mahdollista sijoittaa myös suurempia voimaloita, kertoo Satakuntaliiton alueidenkäytön johtaja Susanna Roslöf.
Tehtävä voi kuitenkin osoittautua paikoin mahdottomaksi.
Rajaukset voivat lähinnä kutistua
Maakunnallisesti merkittävien tuulivoima-alueiden mittarina pidetään Roslöfin mukaan aiempaan tapaan 8-10 voimalan kokonaisuuksia.
Suurempien voimaloiden välissä on oltava myös entistä enemmän tilaa. Se tarkoittaa, että aiemmin piirrettyjä alueita tulisi kasvattaa.
– Keskusteluissa olemme pitäneet tätä aika lailla mahdottomana Satakunnassa, Roslöf sanoo.
Aluerajauksissa huomioidaan hyvin monet eri tekijät. Maakuntainsinööri Anne Nummela kuitenkin huomauttaa, että aiemman suunnittelun perusteella erityisen ratkaisevaa on asutus.
– Jos etäisyys asutukseen ei analyysissä pienene, eivät alueetkaan laajene, hän sanoo.
– Ainoastaan sitä kautta, jos rajaavaa asutusta on vähemmän, tulee laajempia alueita – tai päinvastoin, jos on uutta asutusta, niin se sitten pienentää potentiaalista tuulivoima-aluetta.
Vaikutusten arviointi on oleellisinta
Analyysit aloitetaan paikkatietoaineistoa tutkimalla, minkä jälkeen arvioidaan alueiden teknis-taloudellista ja muuta soveltuvuutta uuden tekniikan valossa.
– Koko tässä menetelmässä vaikutusten arviointi on keskeinen asia. Maisemavaikutuksia pyritään arvioimaan myös havainnollistavan aineiston avulla, Roslöf sanoo.
Voimaloiden kasvaessa myös niiden vaikutukset muuttuvat tavalla tai toisella.
– Mutta onko ero siten merkittävämpi alueen lähellä vai onko vaikutus suurempi kaukana, jää nähtäväksi, Nummela miettii.
Maakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savolan mukaan esimerkiksi vaikutukset luontoon eivät sen sijaan riippune ratkaisevasti voimaloiden koosta, vaan muista tekijöistä.
– Luontovaikutusten osalta oleellista on alueen sijainti.
Liitossa korostetaan, että uutta maakuntakaavaa pohjustava työ on vielä aivan alkuvaiheessa.
Aiemmin oletuksena 200 metrin voimalat
Meren puolella hankkeessa arvioidaan Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaan merkittyjä tuulivoima-alueita ja erityisesti niiden vaikutuksia.
Suunnitelman pohjana oli Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemä laaja mallinnus, jossa huomoitiin muun muassa laiva- ja veneliikenne, meriluonnon monimuotoisuus sekä esimerkiksi maisemahaitta loma-asutukselle.
Maapallon kaareutumisen takia rakennukset katoavat ennen pitkää näkyvistä avoimella merelläkin. Missä vaiheessa näin käy, riippuu erityisesti rakenuksen korkeudesta.
– Vapaa-ajan asuntojen näkemäanalyysissä voimaloiden korkeudeksi määriteltiin 200 metriä, ihmisen pituudeksi kaksi metriä ja näkökyvyksi 60 kilometriä maan kaarevuus huomioiden, kertoo tutkija Elina Virtanen Sykestä.
Nykyisin puhutaan jo lähes 300 metriin rottoreillaan ulottuvista voimaloista, lähitulevaisuudessa ehkä isommistakin.
Raumanmerellä kaksi aluetta
Merialuesuunnitelmassa Raumanmerelle hahmoteltiin suunnitelmassa kaksi laajaa, potentiaalista tuulivoima-aluetta.
Lähemmäs saaristoa piirretty alue sijaitsee reilut kymmenen kilometriä Kylmäpihajasta länteen. Huomattavasti kauempana avomerellä, Eurajoen korkeudelta Porin tasolle sijaitsevalle alueelle on majakalta lähemmäs sata kilometriä.
Näiden lisäksi laajoja merituulivoima-alueita on hahmoteltu esimerkiksi Porin ja Merikarvian edustoille.
Satakunnan viimeisimmässä vaihemaakuntakaavassa esitettiin puolestaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoima-aluetta kuivan maan puolella. Rauman lähialueella kohteita on Säkylässä ja Eurajoen Luvialla. Näissä on myös tuulivoimahankkeita meneillään.
Voimaloiden kasvu herätti hankkeen Säkylässä
Säkylän Köyliössä sijaitseva Korpilevonmäki on esimerkki siitä, miten tuulivoimatekniikan kehitys muuttaa asetelmia – ja tässä tapauksessa niin, että sama alue muuttuu entistä houkuttelevammaksi.
Korpilevonmäen ensimmäinen hanke kaatui vuonna 2014 taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin. Nyt rakentamista viritellään uudelleen.
Hanketta kehittänyt Korpilevo Wind Oy myi keväällä hankkeen oikeudet tuulivoimayhtiö Ilmattarelle.
Valmista ehkä 2023-2024
Aiemmassa suunnitelmassa voimaloita oli nousemassa yhdeksän, nyt seitsemän. 270 metrin korkeuteen yltävät myllyt olisivat kuitenkin tuplatehoisia edellisen suunnitelman voimaloihin verrattuna, joten samalta alueelta saataisiin lopulta selvästi enemmän sähköä.
Korpilevonmäen tuulivoimaosayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Sen luonnos oli nähtävillä keväällä.
– Seitsemän noin kuuden megawatin tuulivoimalan rakentaminen on edelleen lähtökohtamme tässä suunnitteluvaiheessa, kertoo projektipäällikkö Petri Niemi Ilmattaresta.
Yhtiö odottaa, että kaava voisi valmistua vielä tänä vuonna, jolloin rakentamaan voitaisiin päästä ensi vuoden lopulla.
– Tuulipuisto voisi olla tuotannossa 2023-2024 aikana.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.