Suomen koronatilanne on tällä hetkellä hyvä. Satakunta kuuluu taudin suhteen perustasolle, kuten tällä hetkellä jo lähes koko maa. Koronan ilmaantuvuusluku viimeisen 14 vuorokauden ajalta on Satakunnassa 4,3 / 100 000 asukasta.Koronaepidemia ei ole missään vaiheessa yltänyt Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella lähellekään niin pahaksi, mitä ensimmäiset arviot reilu vuosi sitten antoivat ymmärtää.
Satakunta on ollut koko pandemian ajan yksi parhaiten selviytyneistä maakunnista.
– Meillä taudin esiintymisluvut ovat olleet koko ajan kohtuullisia verrattuna joihinkin huippulukuihin, joita on yhtäkkiä ilmennyt esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla tai muualla samankokoisilla alueilla, sanoo Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.
Kaksi vaikeampaa hetkeä
Satakunnassa on ollut oikeastaan vain kaksi selvästi hankalampaa vaihetta. Toinen osui Pohjois-Satakuntaan marras-joulukuun vaihteessa. Yksi supertartuttaja aiheutti runsaasti jatkotartuntoja ja altistumisia. Luvuista tuli nopeasti rumat.
Toinen vaihe oli helmikuun alussa Rauman telakalla, jossa havaittiin paljon positiivisia koronatapauksia nopeasti ryöpsähtäen.
– Toimenpiteet, joita molemmilla alueilla yhteistyössä tehtiin, olivat tehokkaita ja riittäviä.
Rauman telakan tilanne oli Haaviston mukaan kuitenkin uhkaava. Yhteistyö eri toimijoiden kesken toimi. Myös telakka oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä, kun tilanteen vakavuus selvisi.
– Siinä oli kyseessä yksi kokonaisuus. Tauti ei levinnyt pitkin maakuntaa eri toimintojen tai ihmisten kautta vaan se pystyttiin rajaamaan telakalle.
Skenaariot näyttivät pahoilta
Koronan vuoksi Satakunnassa sairaanhoitoa tarvitsevia ihmisiä on ollut koko epidemian aikana 75. Tehohoitoa on tarvinnut vain 5 henkilöä. Tautiin on Satakunnassa menehtynyt koko pandemian aikana 9 henkilöä.
Vuosi sitten maaliskuun loppupuolella ennusteet näyttivät paljon synkemmiltä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Thl) laatimissa pahimmissa skenaarioissa Satasairaalassa olisi pitänyt vuosi sitten toukokuussa olla 50 potilasta, joista 15 tehohoidossa.
– Tuon arvion mukaan lähdimme suunnittelemaan omaa toimintaamme. Jälkikäteen ajatellen, varautuminen on varmasti ollut liiallista.
– Mutta sen skenaarion edessä, jossa olimme tuolloin vuosi sitten, varautuminen oli oikea ratkaisu. En tänä päivänäkään muuttaisi tehtyjä toimenpiteitä, Haavisto jatkaa.
Tulokset puhuvat puolestaan
Moni asia on vaikuttanut siihen, että Satakunnassa on selvitty koronaepidemiasta hyvin.
Sairaanhoitopiirillä on ollut koko epidemian ajan velvoite koordinoida tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Haavisto nostaakin yhdeksi parhaiten onnistuneeksi asiaksi hyvän yhteistyön kaikkien alueen toimijoiden kanssa.
– Sairaanhoitopiirillä ei ole päätösvaltaa kuntien päätöksiin. Tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on mahdollisuus tehdä yksilötasolle meneviä päätöksiä mutta hän ei voi tehdä päätöksiä yksittäisten kuntien rajoituksista. Ne tekevät kunnat itse tai aluehallintovirasto.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Satakunnassa tehtiin kuntajohtajien yhteinen päätös siitä, että kaikki kunnat tulevat noudattamaan perustettavan alueellisen tartuntatautien torjuntaryhmän (Attr) tekemiä linjauksia.
– Tuota päätöstä on noudatettu hyvin. Silloin kun tautitilanne on pahentunut, on rajoitusten kanssa oltu etunojassa, ja kun on menty parempaan suuntaan, on rajoituksia purettu vähän takakenossa. Tulokset puhuvat sen puolesta, että valittu linja on ollut oikea.
Haavisto haluaa antaa kiitoksen ja kunnian myös erityisesti Satakunnan asukkaille, jotka ovat noudattaneet annettuja ohjeita ja rajoituksia mukisematta.
– Myös Satasairaalan henkilöstö ansaitsee kiitoksen pitkään jatkuneen poikkeustilanteen hoitamisesta parhaalla mahdollisella tavalla.
Hoitovelkaa on runsaasti
Satasairaalan elektiivinen toiminta on tällä hetkellä normaalia. Siitä huolimatta hoitovelkaa on ja sitä on odotettavissa lisää.
Pahin jonotilanne on silmätaudeilla, jossa potilaita on paljon.Satasairaalassa leikataan keskimäärin 2 500 kaihileikkausta vuodessa. Kaihipotilaat ovat pääasiassa yli 75-vuotiaita.
– Epidemian alussa piti miettiä tarkkaan, että perutaanko ihmisten leikkauksia ikäriskiin liittyen. Peruutukset lisäsivät jonoa.
Elokuussa 2020 toista tuhatta kaihipotilasta oli odottanut leikkaukseen yli kuusi kuukautta.
– Viime kesän jälkeen lähdimme aktiivisesti purkamaan jonoa. Ostimme muun muassa 200 leikkausta yksityiseltä toimijalta.
Nyt yli kuusi kuukautta kaihileikkaukseen odottaneita on jonossa enää muutama.
Piilevää hoitovelkaa on Haaviston mukaan varmasti. Lähetteiden määrä romahti vuosi sitten keväällä. Oikeasti sairaatkaan ihmiset eivät uskaltaneet tulla hoitoon.
– Jos rintaan ottaa, pitää lähteä sairaalaan, eikä pelätä koronaa, joka on pienempi huoli.
Nyt tilanne on parantunut. Viimeisen neljän kuukauden lähetemäärät ovat viime vuoteen verrattuna 13 prosenttia korkeammalla tasolla.
Kunnille jaettu rahallista tukea
Entä millaisen arven korona jättää sairaanhoitopiirin talouteen?
– Se kuinka syvä ja levä arpi tulee olemaan, nähdään vasta siinä vaiheessa kun joudumme yhteisesti maksamaan kaiken sen velanoton, mitä tämän pandemian hoitoon liittyen on otettu.
Sairaanhoitopiiri on pääosin selvinnyt reilusta vuodesta hyvin. Satasairaalan tuottavuus on edelleen maan huippuluokkaa.
– Hoidimme potilaita sen tavoitteen mukaisesti mikä meillä oli. Talous pelastettiin kuitenkin sillä, että meidän kustannukset olivat niin paljon normaalia pienemmät.
Myös kuntien tilanne on Haaviston mukaan erinomainen. Lähes kaikki kunnat pääsivät valtionavun turvin plussalle.
Satakunnan sairaanhoitopiiri on saanut tukea valtiolta yhteensä reilut 15 miljoonaa euroa. Koko tukipotti on jaettu sairaanhoitopiirin jäsenkunnille.
Vain otettu rokote auttaa
Vaikka Suomessa ja Satakunnassa koronatilanne näyttää helpottaneen merkittävästi, ei tauti ole vielä selätetty.
– Nyt on meneillään hyvä kesäjakso. Toivotaan, ettei syksyllä tule mitään isoa.
Tärkeintä on Haaviston mukaan nyt se, että kaikki suomalaiset ottavat rokotteen.
– Vain sen avulla voimme saada tilanteen ja taudin hallintaan. Rokotuskattavuuden täytyy olla vähintään 70 prosenttia, jos riittääkään, jotta tauti tukahtuu. Variantteja tulee koko ajan lisää. Todennäköistä on, että influenssan tapaan ihmiset joutunevat ottamaan vuosittain myös koronarokotteen.
Hoitotyöstä saatu muutama tartunta
Satasairaalan henkilökunta on tottunut hoitamaan eristyspotilaita jo ennen koronaepidemiaa.Vaikka henkilökunta osaa suojautumisen, on muutamia tartuntoja tullut.
– Henkilökunnalla on ammattitaudiksi lueteltavia koronatartuntoja ollut koko epidemian aikana 3-4, toteaa Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.
Määrä on pieni, sillä suojautumiset on toteutettu tunnollisesti. Ennakoimalla on pyritty myös löytämään ne potilaat, joilla saattaa olla korona. Heidän on eristetty ja testattu. Varautuminen on purettu vasta testituloksen jälkeen.
Kaikkia potilaita ei ole kuitenkaan systemaattisesti testattu. Ainoastaan heitä, joilla on ollut oireita.
– Oman diagnostiikan tulo joulukuussa nopeutti oleellisesti koronatestatusta ja tuloksen saamista. Siten myös oikeat potilaat löytyivät ja heidän hoitonsa pystyttiin järjestämään turvallisesti
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.