Satakunnassa osa yrityksistä kärvistelee työvoimapulassa, vaikka tekijöitä olisi – Miksi kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalia ei tunnisteta?

Ulkomaalaiset opiskelijat jäävät usein ilman työpaikkaa ja lähtevät siksi pois Raumalta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkija Mona Elo on kohdannut työllistymisen haasteita muuttaessaan Suomeen ja aloittaessaan opiskelut SAMKissa. "Pelkästään vierasperäinen nimi voi saada työnantajat perääntymään, vaikka hakija osaisikin suomea, Elo harmittelee.

Suomea vaivaavaan työvoimapulaan on etsitty ratkaisua kansainvälisestä työvoimasta.

Viime viikolla julkaistu Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen tutkimusraportti ei kuitenkaan lupaa tällä saralla hyvää: lähes puolet ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista pitää muuttoa Suomesta todennäköisenä valmistumisen jälkeen.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden pako maakunnasta on tunnistettu myös Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu ei vielä näe asiaa varsinaisena ongelmana, mutta löytää siitä huolestuttavia piirteitä.

– Satakunnassa nuorten ikäluokka pienenee koko ajan, ja työvoimapula on jo nyt tietyillä aloilla kova. Tilanne pakottaa tekemään ratkaisuja, joilla ulkomaalaiset saataisiin jäämään tänne töihin.

Uusia koulutusohjelmia

Samkissa opiskelee tällä hetkellä yli 700 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijoita on vuosittain lisäksi noin 150.

Päiväopintoja suorittavista opiskelijoista noin kolmannes opiskelee Rauman kampuksella.

Raumalla päiväkoulutuksia on tällä hetkellä kaksi: International Business ja Sea Captain. Näistä kahdesta Sea Captain on uudehko koulutusohjelma, mutta International Business -ohjelmassa on opiskeltu jo lähes kolme vuosikymmentä.

Ensi syksynä Samkissa käynnistyy lisäksi Bachelor-tasoinen Logisctics-ohjelma sekä Master-tasoinen Sustainable Business Manament -ohjelma. Uusien koulutusohjelmien myötä myös Rauman kansainvälisten opiskelijoiden joukko kasvaa.

Tutkinto tai uusi alku

Syksystä 2017 asti ammattikorkeakouluissa on peritty EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksu. Samkissa summa on tutkinnosta riippuen 9 500 tai 10 500 euroa lukuvuodessa.

Lukukausimaksujen myötä maahan tulevat opiskelijat ovat olleet entistä tavoitteellisempia.

Syyt saapua vaihtelevat kuitenkin maa- ja tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Osa haluaa löytää työpaikan Suomesta ja sitä kautta paremman elämän. Toiset tulevat suorittamaan laadukkaan eurooppalaisen tutkinnon.

– Osalla on tavoitteena suorittaa ammattikorkekoulussa bachelor-tutkinto ja sen jälkeen jatkaa yliopistoon suorittamaan maisteritutkinto. Jos sitä ei ole Suomessa tarjolla englanniksi, he suuntaavat Eurooppaan, Kainu kertoo.

Nopeasti työelämään

E2 Tutkimuksen toteuttamassa kattavassa selvityksessä ulkomaalaiset opiskelijat kertoivat viihtyvänsä Suomessa opintojensa parissa pääasiassa hyvin. Noin kolmannes kuitenkin koki, että etenemismahdollisuudet Suomessa ovat heikot. Apua kaivattiin muun muassa työelämäyhteyksien löytymiseen ja kielen oppimiseen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Riitta Tempakka harmitteli Länsi-Suomen jutussa (27.12.22) viime vuoden lopulla, että ulkomaalaisten opiskelijoiden on hankala työllistyä puutteellisen kielitaiton vuoksi.

Tämä taas saa ulkomaalaiset opiskelijat karkaamaan isompiin kaupunkeihin, joista töitä löytyy esimerkiksi palvelualalta heikollakin suomen kielen osaamisella.

Kainu on havainnut saman asian. Yhteydet työelämään pitäisi löytää heti opintojen alussa, viimeistään ensimmäisenä kesänä. Muuten opiskelijat jäävän tyhjän päälle.

Yksi vaihtoehto lisätä työelämävalmiuksia ja synnyttää kontakteja voisi olla esimerkiksi TET-harjoittelun tyyppiset jaksot työelämässä.

– Kansainvälisiltä opiskelijoilla ei ole käytännössä mitään yhteyksiä tai tukiverkostoa muuttaessaan Suomeen opiskelemaan, Kainu huomauttaa.

Katse eteenpäin

Tässä kohtaa Kainu heittää palloa satakuntalaisille yrityksille: onko suomen kielen taito välttämätön kaikissa työtehtävissä?

– Osa satakuntalaisista yrityksistä on tunnistanut tilanteen ja katsoo nykyhetkeä pidemmälle. Nämä yritykset ovat jo palkanneet ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kainu arvelee, etteivät kaikki yritykset näe ulkomaalaisissa opiskelijoissa piilevää potentiaalia. Hän muistuttaa, että monet heistä ovat hyviä työntekijöitä, jotka eivät vieroksu myöskään suorittavia töitä.

Kainu kertoo, että Samkissa on kannustettu ulkomaalaisia opiskelijoita suomen kielen opintoihin. Apurahajärjestelmää on uusittu juuri siitä näkökulmasta.

– Koulussa olemme myös sekoittaneet ryhmiä, jotta kielitaito tarttuisi, Kainu kertoo.

Hän myös muistuttaa, että aluksi on tärkeää, että opiskelija pärjää englannilla. Yhtä lailla oleellista on, että opiskelija rohkaistuu käyttämään suomen kieltä.

– Tavoitteena on välttää tilanne, jossa suomen opiskelu ei kannata, koska englannillakin pärjää hyvin.

Samkissa 80 eri kansallisuutta

Satakunnan ammattikorkeakoulu on yksi Satakunnan kansainvälisimmistä organisaatioista. Tällä hetkellä Samkissa on edustettuna noin 80 eri kansallisuutta.

Vuodesta 2017 eteenpäin Samkissa on lisätty kansainvälisten tutkintojen määrää, jotta maakuntaan saataisiin lisää kansainvälisiä osaajia vastaamaan työvoimapulaan.

Samkin strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että yli 20 prosenttia aloituspaikoista on kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa. Koulutusviennin volyymi on yli puoli miljoonaa euroa.

Muutama vuosi sitten Samkiin perustettiin koulutusvientitiimi.

Kielitaitoa tarvitaan myös kahvipöytään

Miksi kansainväliset opiskelijat eivät jää Satakuntaan? Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkija Mona Elo voi vastata kysymykseen sekä henkilökohtaisesta vinkkelistä että tutkijan näkökulmasta.

Tanskalainen Elo saapui Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten miehensä vuoksi. Samkiin hän lähti opiskelemaan vuonna 2018.

Elo törmäsi samoihin ongelmiin kuin monet muut ulkomaalaiset opiskelijat: hänen kielitaitonsa ei ollut riittävä.

– Sain lopulta Samkista harjoittelupaikan ja jäin siitä suoraan töihin. Sitä ennen lähetin monta CV:ta ilman tulosta, kertoo Elo, joka puhuu nykyään sujuvasti suomea.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut