Satakunta ja puolet muustakin Suomesta hehkuu nyt oranssina hellevaroituksista – "Nykyilmastossa melkein kovin vaarataso, mitä voidaan edes havaita"

Ylimeteorologin mukaan varoitukset on suunnattu ennen kaikkea riskiryhmille, mutta perusterveidenkin on syytä pysyä valppaina ja huolehtia esimerkiksi riittävästä nesteytyksestä.

Viikko on jo tähän asti ollut kuuma, ja yhä kuumempaan päin mennään. Erittäin tukalien helteiden huippupäivät asettunevat Raumalla torstaille ja perjantaille.

– Paljoa ei tarvitse mennä rannasta sisämaahan päin, niin voi 30 astetta mennä rikki, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jouko Korhonen tutkiessaan lounaisrannikon ennustetta tuleville päiville.

Lisäksi vuorokauden alin lämpötila saattaa pysytellä 15 asteen yläpuolella. Yötkin ovat siis lämpimiä.

– Vasta sunnuntain kieppeillä saattaa tulla jotain muutosta viileämpään päin, ja silloinkin on vielä aika lämmintä. Sinne asti ennustaminen alkaa tosin käydä jo vähän epävarmaksi, Korhonen toteaa.

Varoitukset ennen kaikkea riskiryhmille

Voimassa on myös hellevaroitus. Siis samaan tapaan kuin varoitetaan metsäpalovaarasta, varoitetaan helteestä.

Mitä se käytännössä merkitsee, ja kenelle varoitus on tarkoitettu?

– Ennen kaikkea se on suunnattu riskiryhmille ja heidän läheisilleen sekä henkilöille, joiden työmäärään äärilämpötilat vaikuttavat, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Riskiryhmiä ovat varsinkin ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat. Myös vauvat ja pienet lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit ovat alttiita helteen terveyshaitoille.

Lue myös: Vanhusten palvelukodeissa pärjätään Raumalla helteen kanssa melko hyvin, koska kahdessa kiinteistössä neljästä on uutta talotekniikkaa – kahdessa muussa lämpöongelmaa voi välillä olla​​​​​​​

Nestehukka iskee tavallista helpommin

Tosin perusterveidenkin kannattaa Nymanin mukaan huomioida varoitukset siinä mielessä, että helteestä aiheutuu ylimääräistä kuormitusta elimistölle.

– Esimerkiksi kova urheilu ei näin kuumalla välttämättä ole kovin fiksua enää. Nestehukka tulee paljon herkemmin.

Aloja, joiden työmääriä äärilämpötilat kasvattavat, ovat muun muassa pelastusala ja terveydenhuolto. Siten varoituksista on hyötyä myös eri viranomaisten varautumisjärjestelmille.

Punaiselle tasolle ei toistaiseksi ole päästy

Ilmatieteen laitoksen varoitusjärjestelmä on kolmiportainen: keltainen merkitsee mahdollisesti vaarallista, oranssi vaarallista ja punainen hyvin vaarallista hellettä.

Kuten oheisesta kartasta näkyy, esimerkiksi perjantaina puolet Suomesta on merkitty oranssilla ja loputkin keltaisella hellevaroituksella.

– Oranssi on käytännössä nykyilmastossa melkein kovin vaarataso, mitä Suomessa voidaan edes havaita. Silloin vuorokauden ylin lämpötila on vähintään 30 astetta ja keskilämpötila vähintään 24 astetta, Nyman valottaa.

Punainen varoitus vaatisi yli 35 asteen ylintä lämpötilaa ja vähintään 28 asteen keskilämpötilaa. Sellaisiin lukemiin ei Suomessa ole päästy.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Muista helteellä nämä viisi asiaa

Vinkit ovat THL:n Kesäterveys-kampanjasta. Lue lisää netissä: www.thl.fi/kesaterveys

Todennäköisyys koville helteille kasvaa

Hellevaroitukset ovat suhteellisen tuore ilmiö: Suomessa niitä on käytetty vuodesta 2011.

Tulevaisuudessa niiden merkitys tuskin ainakaan tulee vähenemään – päinvastoin. Ilmaston lämmetessä myös kovien helteiden todennäköisyys kasvaa.

– Kyllä todennäköisyys sille, että joudutaan antamaan oransseja varoituksia, kasvaa. Nytkin ollaan vasta kesäkuussa, ja lämpöennätykset ovat todennäköisesti rikkoutumassa. Uskoakseni kesäkuussa oranssia varoitusta ei ole aiemmin jouduttu edes antamaan, Nyman toteaa.

Rajat saattavat muuttua tulevaisuudessa

Suomalaisille näin kovat helteet ovat Nymanin mukaan siinä mielessä kova paikka, että suomalaiset ovat tottuneet kylmempään ilmastoon kuin esimerkiksi eteläeurooppalaiset.

– Euroopassa hellerajat kulkevatkin eri paikassa. Eihän tällainen esimerkiksi espanjalaisille tuntuisi vielä yhtään missään.

Varoitusasteikkoa saatetaan Nymanin mukaan Suomessakin joutua tulevaisuudessa säätämään.

– Jos ilmasto Suomessa kovasti lämpeää, niin varmaan jossain vaiheessa lämpötilarajoja pitää tarkastella uudelleen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut