Satakuntalaisjohtajat: Suomi menettää investointeja tahmean ympäristöluvituksen vuoksi

Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristölupa kaatui hallinto-oikeudessa. Sen päätöksen mukaan tehtaan paikkaa tulisi vaihtaa, vaikka rakentaminen on jo pitkällä. Tehdastyömaa kesäkuussa 2020. KUVA: BASF

Suomi on vaarassa menettää niin sanottuja vihreitä investointeja, ellei ympäristöluvitusta muuteta nykyistä sujuvammaksi. Näin katsovat Satakuntaliiton, Porin ja Harjavallan johtajat.

He ovat jättäneet asiasta esityksen ympäristöministeri Krista Mikkoselle (vihr.). Esitys on lisäksi osoitettu elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarille (sd.).

- Suomen nykyinen ympäristöllisten lupien myöntäminen ja käsittely ovat osoittautuneet erityisesti isojen, kansainvälisesti ja elinkeinorakenteen kehittämiselle merkittävien hankkeiden kannalta hankalaksi, satakuntalaisjohtajat sanovat esityksessään.

Lainsäädännön mahdollisimman nopeaa uudistamista koskevan esityksen ovat allekirjoittaneet Satakuntaliiton maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.

Satakuntaliiton mukaan asia oli esillä myös tiistaina, kun maakuntaliitto tapasi satakuntalaiset kasanedustajat keskustelutilaisuudessa.

Taustalla todennäköisesti Harjavallan akkumateriaalitehdas

Esityksessä ei mainita yksittäisiä esimerkkejä ongelmallisiksi koetuista ympäristölupatapauksista.

Parhaillaan nimenomaan Harjavaltaan rakennettavan akkumateriaalitehdashanketta varjostaa kuitenkin sen ympäristölupaa koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös. Pitkälle rakennettu tehdas ei oikeuden mukaan sovellu paikkaan, johon sille oli myönnetty ympäristölupa. Perusteet liittyvät muun muassa pohja- ja jätevesiin.

Aiemmin suomalaisen ympäristöluvituksen merkittävimmiksi ongelmatapauksiksi on esitetty muun muassa Kuopioon suunniteltua sellutehdasta, jolle myönnetyt luvat kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2019. 

Ongelmallisiksi koettujen tapausten sijaan satakuntalaisjohtajat nostavat esityksessään esille Äänekosken biotuotetehtaan lupaprosessin, jota he pitävät esimerkkinä "viranomaisten tahtotilan mahdollistamasta lupaprosessin sujuvoittamisesta".

"Suomi jää jälkeen"

Satakuntalaisjohtajat huomauttavat, että investointien lupamenettelyn kehittäinen oli mukana hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä viime keväänä.

Johtajien mukaan uudistukset ovat Satakunnalle välttämättömiä, sillä maakunta on vahva uudistuvan teollisuuden ja ulkomaankaupan maakunta.

- Erityisesti uuden teknologian nopeassa kehityksessä Suomi menettää kansainvälistä kipailukykyään ja jää vihreästä kasvusta jälkeen, kun ympäristötavoitteita edistävät investoinnit eivät enää kohdistu Suomeen, esityksessä todetaan.

Sen mukaan luvitus on sujuvampaa ja luotettavampaa muun muassa Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa.

"Ei vuosia, vaan kuukausia"

Esityksen mukaan luvitus on uudistettava Suomessa sujuvammaksi niin, että ympäristönsuojelu tai kansalaisten osalistumismahdollisuus eivät heikkene.

Tämä onnistuisi satakuntalaisjohtajien mielestä niin sanotulla yhden luukun mallilla, jossa eri viranomaiset ovat luvanhakijan näkökulmasta ikään kuin yksi taho. Lisäksi lupien käsittelyyn tulisi esityksen mukaan asettaa määräaika.

- Lupaprosessi ei saa kestää vuosia, vaan kuukausia, johtajat vaativat.

Tähän päästäisiin esityksen mukaan muun muassa niin, että ensimmäinen valituskierros olisi mukana jo lupaprosessissa. 

Kun lupa myönnettäisiin, sen ei satakuntalaisjohtajien mielestä tulisi enää voida kaatua kokonaan myöhemmillä valituskierroksilla. Myöskään viranomaiset eivät saisi valittaa lupapäätöksistä.