Sataman rakentamalle tielle olisi mahdollista löytää linja Vähä Järviluodon (keskellä) eteläpuolelta (kuvassa vasemmalla). Se edellyttäisi uutta vesilupaprosessia, eikä kiertäisi Iso Järviluodon (taustalla) lintuyhdyskuntia kokonaan. KUVA: Juha Sinisalo
Sataman pengertie voi jäädä keskeneräisenä niille sijoilleen vuosikausiksi, jos valitustiet umpeutuvat. Telakka-alueelta Iso Järviluotoon johtavan tien ja luonnonsuojelulainsäädännön välistä kädenvääntöä yritetään jatkaa vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), jolta Rauman kaupunki ja Satama hakevat valituslupaa.
Jos sitä ei tule tai valitus kaatuu käsittelyn jälkeen, rakentamisen jatkolle on heikosti vaihtoehtoja.
Linjaus epävarma
Tielle on lainvoimaiset luvat. Suunniteltua tielinjausta ei kuitenkaan voida ely-keskuksen mukaan rakentaa valmiiksi rikkomatta luonnonsuojelulakia ja lintudirektiiviä.
Harmaahaikara- ja merimetsoyhdyskunnille aiheutuva häiriö varsinkin Vähä Järviluodossa pystyttäisiin ehkä välttämään linjaamalla tie uudelleen pikkusaaren eteläpuolelta suoraan Iso Järviluodon läjitysaltaalle.
Tämä edellyttäisi kuitenkin uutta vesilupaa ja sen jälkeen mahdollista vuosikausien käsittelyä eri oikeusasteissa.
"Teoriassa penger voisi jäädä tuollaisenaankin odottamaan, että linnut lähtevät."
Lisäksi tienlinjan muutos ei sataman mukaan välttämättä riitä estämään häiriöitä Iso Järviluodon lintuyhdyskunnissa (LS 30.4.)Koska laki suojaa samoilla paikoilla pesiviä harmaahaikaroiden ja merimetsojen pesiä myös pesimäkauden ulkopuolella, pitäisi tie oikeushankkeen epäonnistuttua ehkä laittaa jäihin.
– Teoriassa penger voisi jäädä tuollaisenaankin odottamaan, että linnut lähtevät, sanoo Rauman Satama Oy:n tekninen johtaja Timo Metsäkallas.
Se voi tapahtua jo sinä aikana, kun KHO käsittelee valitusta.
Haikaratkin riittävät
Merimetsoyhdyskunnissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia jo kahden peräkkäisen pesimävuoden aikana, kuten Selkämerellä on nähty.
Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue on lisäksi hakenut poikkeuslupaa merimetsokannan harventamiseen Raumalla ja Eurajoella. Lupaa on haettu ensi vuodesta alkaen viideksi vuodeksi.
Tavoitteena on ampua lintuja pääasiassa merimetsojen suosimilla saalistusvesillä. Vaikka lupa ei kohdistu suoraan Järviluotojen yhdyskuntaan, voi lintujen ampuminen muualla saaristossa sysätä yhdyskunnan muuttamaan tai ainakin lisätä painetta siihen.
Mutta vaikka koko yhdyskunta jättäisi Järviluodot, jäisi rakentajien ongelmaksi edelleen harmaahaikaroille aiheutuva haitta.Ely-keskuksen mukaan nykyinen haikarayhdyskunta riittäisi yksinäänkin perusteeksi kieltää esimerkiksi pesäpuiden kaataminen myös pesimäkauden ulkopuolella.
Toisaalta muutoksia voi tapahtua myös haikarayhdyskunnassa.
Käytännössä valmista
Lupien vanheneminen ei sen sijaan tiehanketta uhkaa. Vesiluvan ehtona on töiden saattaminen "olennaisilta osiltaan" valmiiksi kuuden vuoden kuluessa luvan laivoimaiseksi tulemisesta. Aikaraja on heinäkuussa 2024.
– Sehän on nyt jo valmis olennaisilta osiltaan, Metsäkallas huomauttaa.
Hänen mukaansa jo rakennettua pengerrystä ei voida velvoittaa purkamaan sillä perusteella, ettei tie ole käyttövalmis.
Tällä hetkellä pengerrys päättyy ely-keskuksen määräyksen mukaisesti noin kymmenen metrin päähän saarten rantaviivasta.Telakan ja Vähä Järviluodon välinen osuus on jo ajokelpoinen. Saarten välissä penger on huomattavasti karkeammassa vaiheessa.
"Hullun hommaa"
Sinänsä tiellä ei ole tulipalokiire, sillä sen ensisijainen tarkoitus on tukea sataman pitkän aikavälin laajentumista Iso Järviluotoon.
Tilanteen ennakoimattomuus tekee asiasta kuitenkin satamalle ja kaupungille, osin myös meriteollisuuspuistolle hankalan.
Telakka-alueen rakennushankkeissa syntyy louhetta, joka on ollut tarkoitus käyttää viereisellä tietyömaalla. Rauman Sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahden mukaan määrä on satoja tuhansia kuutiometrejä.
– Louhe joudutaan hukkaamaan johonkin. Myöhemmin joudutaan mahdollisesti louhimaan neitseellisestä kalliosta ja kuljettamaan kaukaakin. Ympäristön näkökulmasta hullun hommaa.
Vesistötarkkailu alkaa jo nyt
Pengerryksen ympäristövaikutusten tarkkailuun keskeneräisyys ei vaikuta.
Lupaehtojen mukaan pengertien vaikutuksia merialueen tilaan seurataan vähintään viiden vuoden ajan tien valmistumisen jälkeen.
Varsinais-Suomen ely-keskus hyväksyi juuri tähän liittyvän varsinaisen vesistötarkkailusuunnitelman. Siinä tarkkailu määrättiin alkavaksi jo tässä kuussa.
– Perusteluina katsottiin, että penger nyt on käytännössä valmis, vaikka ei saariin ulotukaan, kertoo erikoisasiantuntija Harri Helminen ely-keskuksesta.
Hänen mukaansa mahdolliset vesistövaikutukset eivät juurikaan lisääntyisi, vaikka tie rakennettaisiin loppuun.
Erityskohteena jätevedet
Tarkkailussa erityinen kiinnostuksen kohde on se, miten pengerrys vaikuttaa yhteispuhdistamon purkuvesien virtaukseen ja sen kautta veden laatuun.
Tätä kautta voisivat mahdollisesti tulla myös käytännössä ainoat vaatimukset pengerryksen muutoksiin tai purkamiseen.
– Muutosvaateet voisivat perustua siihen, että tarkkailussa tai muuten havaitaan penkereestä seuranneen jätevesien laimenemisen ja leviämisen suhteen sietämätön muutos merialueen tilassa, pohtii Rauman ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen.
Varaus putkelle on jo
Lupapäätöksessä painotetaan puhdistamosta vastaavalle UPM:lle mahdollisesti koituvaa vahinkoa. Korvausvastuu voisi syntyä, jos meren tila heikkenisi niin paljon, että puhdistamolla jouduttaisiin lisäinvestointeihin.
Itäisemmälle pengerosuudelle on jätetty varmuuden vuoksi varaus siihen, että puhdistamon purkuputki voidaan tarvittaessa johtaa tätä kautta satama-altaaseen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.