Sairaalaneuvoksen tittelin saanut Ermo Haavisto jää eläkkeelle vuoden vaihteessa Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajan työstä.
Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto muistaa hyvin saamansa evästykset, kun hän vaihtoi Kymenlaakson sairaanhoitopiirin johtavan ylilääkärin paikalta Satakuntaan vastaavaan tehtävään.
Satakuntalaisia kuvailtiin hänelle mutkattomiksi ja tyypillisiksi suomalaisiksi pessimisteiksi.
Haaviston edeltäjä, johtajaylilääkäri Olli Wanne myös kehotti miettimään tapaa, jolla ideoita pohtii ja esittelee satakuntalaisille.
– Hän sanoi, että jos erehdyn sanomaan, että tämäkin asia olisi hyvä tehdä, niin se on jo seuraavana päivänä tehty, Haavisto naurahti.
– Satakuntalaiset panevat toimeksi, ja se on pitänyt paikkansa. Totta kai se tarkoittaa itselle enemmän töitä, kun pitää taas ideoida uusia asioita, vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävä Haavisto toteaa.
"Aina voi parantaa"
Sairaalaneuvoksen arvon ja nimen presidentiltä 10. kesäkuuta saanut Ermo Haavisto toteaa, että ideoihin tarttuminen kertoo paljon johtamis- ja työkulttuurista.
Satasairaalassa on jo muutamia vuosia sitten ollut käytössä kansainvälisesti tunnettu lean-johtamistapa, joka kannustaa oman työn kehittämiseen.
– Aina voi parantaa. Se lähtee meidän strategian perusteista, että laatutyö on ikuista. Sanon usein, että jokaisella on kaksi työtä: on oma työ ja sitten se oman työn kehittäminen. Siihen olemme pyrkineet antamaan mahdollisuuksia.
– Työntekijöillä on oikeus kehittää työtään. He voivat miettiä miten voivat paremmin, tehokkaammin tai yksinkertaisemmin tehdä työtään. Miettiä mikä on turhaa, mitä voidaan karsia pois. Olemme saaneet valmiiksi vuosien varrella noin 400 erilaista toiminnan kehittämishanketta, suuria ja pieniä, Haavisto kertoo.
Riski on tunnistettu
Satasairaala on muissakin asioissa nostanut ilmettään vuosien varrella.
Vuonna 2016 alkanut asiakaskokemukseen keskittyminen ja palautteen kerääminen on kehittänyt hoidon laatua niin, että asiakaspalaute on noussut huipputasolle. Vastaavaa asiakaskokemusten mittaamista on muissa Suomen sairaaloissa vasta suunniteltu.
Satasairaala koetaan myös opetussairaalana arvostetuksi paikaksi niin lääkäri- kuin hoitotyön opiskelijoiden keskuudessa, sairaala tarjoaa potilasohjeet kattavasti selkokielellä ainoana sairaalana maailmassa ja sairaaloiden hoitotoimintojen tuottavuudessa Satasairaala oli keskussairaaloista viimeisimmässä THL:n tilastossa ihan selkeästi kärjessä.
Vuoden vaihteessa eläkkeelle siirtyvä Haavisto onkin mielenkiintoisessa tilanteessa. Hän tietää, että sairaanhoitopiiri ja Satasairaala jäävät hyvässä kunnossa uusiin käsiin.
Samalla sairaalassa tunnistetaan se riski, että hyvää työtä voidaan hukata massiivisen sote-uudistuksen rattaisiin.
– Se toive miellä sairaanhoitopiirin hallituksessa on, että ne kaikki hyvät asiat, joita olemme muun muassa erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihoidossa pystytty kehittämään, tässä muutoksessa säilyisi. Riski on tunnistettu ja olemme kehittäneet keinoja, joilla näitä riskejä hallitaan. Olemme tottuneet hallitsemaan riskejä.
Painopisteen muutos
MBA-lopputyönsä palveluintegraatiosta tehnyt Ermo Haavisto on erilaisten toimintojen sulauttamisen puolesta puhuja.
Siksi hän näkee hyvinvointialueessa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Yksi konkreettisin toive ja esimerkki hänellä on se, että harmaata aluetta perus- ja erikoissairaanhoidon välillä pystyttäisiin kaventamaan.
Haaviston termein väli on saumakohta, kun potilaan hoitovastuu siirtyy lähetteellä esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta Satasairaalaan.
– Tällä hetkellä kirjoitetaan lähete ja sitten täällä erikoislääkäri aloittaa sen pohtimisen ikään kuin alusta.
Haavisto näkisi hyvinvointialueella mahdolliseksi uudenlaisen toimintamallin, jossa erikoislääkärin tuki ja konsultaatiomahdollisuus tuotaisiin helpommin yleislääkärin saavutettavaksi.
Hän tietää, että uuden toimintakulttuurin omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Tällä olisi suuri merkitys etenkin Satakunnassa, jossa erikoissairaanhoitoa on pystytty tuottamaan hyvin edullisesti, mutta palveluiden tarve on ollut kuitenkin maan kärkitasoa, koska peruspalveluissa on ollut resurssipulaa.
Haavisto muistuttaa, että tietyt toiminnot kuten leikkaukset ja vaativat hoidot sekä tutkimukset kuuluisivat jatkossakin erikoislääkäreiden vastuualueeseen.
– Ihanne olisi, että yleislääkäri pystyisi tutkimaan potilasta hoitavastuullisena pidempään, mutta saisi erikoislääkäreiltä taustatukea ongelmien ratkaisemiseksi.
– Samalla se tarkoittaa, että painopiste siirtyisi erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin miten se kuuluisikin. Myös asiakas pysyy tietoisena siitä, missä vaiheessa hoitopolkua etenee.
Yhden katon alle
Haavisto muistuttaa, että hyvinvointialueella integraatio tapahtuu monella tasoalla. Toiminnallisen, hallinnollisen, sosiaalisen ja virtuaalisen integraation lisäksi mahdollisuus on myös fyysiseen integraatioon.
Hän ottaa esimerkiksi Jyväskylän, jossa uuteen sairaalaan rakennettiin myös terveysasema.
Myös Satakunnassa Haaviston mukaan riittävän iso yksikkö mahdollistaisi luontevan erikoislääkärin konsultaation sekä avaisin isommat tutkimusmahdollisuudet laboratoriota ja röntgeniä myöden.
– Sitä (terveysasemaa) on mietitty. Viereisellä sairaanhoitopiirin omistamalla tontilla on Samkin entisiä koulutiloja. Jos tulevaisuudessa halutaan, että yksi tämän alueen terveysasemista olisi saman katon alla, niin se olisi mahdollista.
Hän lisää, että maantieteellisesti noin 20 kilometrin säteellä Satasairaalasta asuu satatuhatta ihmistä. Haaviston mukaan se ei ole pitkä matka terveysasemalle tai lääkärin vastaanotolle.
– Kaikkia toimintoja emme pysty koko alueelta keräämään saman katon alle, mutta ne jotka voidaan, olisi järkeä niin tehdä.
Leikkaussalielämä on pysynyt tuttuna
Keski-Pohjanmaan Vetelissä vuonna 1956 syntynyt Ermo Haavisto valmistui Oulun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1982, ja anestesiologian erikoislääkäriksi 1989.
Haavisto teki pitkän uran lääkärinä Oulussa, Riihimäellä sekä Kymenlaaksossa, vuoteen 1999 asti, jonka jälkeen hän aloitti ylilääkärinä Kymenlaakson keskussairaalassa.
Vaikka hän on työskennellyt pitkään johtavana ylilääkärinä ja nyttemmin sairaanhoitopiirin johtajana, ei hän ole unohtanut lääketieteellisiä juuriaan.
– Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen koko urani ajan pystynyt tekemään kliinistä työtä, käytännössä siis päivystänyt.
Haavisto toteaa, että sairaanhoitopiirin johtajan työpäivät leikkaussalissa jakavat mielipiteitä. Hän itse on kokenut sen miellyttäväksi tavaksi johtaa.
– Tietynlainen katu-uskottavuus on säilynyt, sekä siellä kuulee ja näkee asioita, joita täällä omassa toimistossa ei näe. Ihmiset uskaltavat rohkeasti ja suoraan kertoa asioista, kun olemme samoissa leikkaussalivaatteissa.
– Monesti sanotaan, että pitäisi myös johtaa edestä ja olla siellä tehtaan lattialla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.