Satojen eurojen kämmekkäkimppu: Raumalla rikottiin luonnonsuojelulakia urakalla

Kävitkö kenties juhannuksena juhlissa, jotka oli koristeltu rauhoitetuilla kasveilla? Haapasaarentieltä vietiin yhdeltä kasvupaikalta kerralla kymmeniä valkolehdokkeja.

| Päivitetty

Haapasaarentien varren kohta oli perinteinen valkolehdokin kasvupaikka, jota Taipalmaassa asuva Elina Virtanen oli ihastellut melkein kymmenen vuotta.

Yöllä huumaavasti tuoksuvia kukkia löytyy näiltä kulmilta toki muualtakin. Juuri tässä lehdokkien määrä oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri vielä juhannusviikon alussa, jolloin Virtanen huomasi paikalle pysähtyneen rouvashenkilön.

– Hänellä oli sylissä jo valtava kimppu valkolehdokkeja, ja hän jatkoi edelleen noukkimista.

Kyseessä oli selkeä luonnonsuojelurikos, sillä valkolehdokki on rauhoitettu laji.

Ei ensimmäinen kerta

Virtanen on nähnyt valkolehdokkien joutuvan poimituksi Haapasaaren suunnalla aiemminkin, mutta ei tässä mittakaavassa. Juhannusviikolla lainrikkomispuuhissa ollut rouva taittoi nimittäin mukaansa erittäin suuren "saaliin".

– Siinä kohdassa oli kymmeniä kukkia. Nyt jäljellä on enää muutama pienempi varsi, jotka eivät vielä tuolloin kukkineet, Virtanen kertoo.

Hän arvelee, että moista määrää tuskin kerättiin vain omaan maljakkoon, vaan koristeeksi esimerkiksi hää- tai juhannusjuhliin.

– On ihmisiä, jotka menevät esteettisyys edellä, eivätkä välitä siitä, onko rauhoitettuja kasveja olemassakaan.

Laki on selvä

Suomessa on pari sataa rauhoitettua kasvilajia.

Rauhoittamattomien luonnonkasvien poimiminen kuuluu jokamiehenoikeuteen. Lajintuntemuksen puute ei anna oikeutta rikkoa luonnonsuojelulakia, joten poimijan on tiedettävä, mitä poimii.

Valkolehdokki on suhteellisen yleinen laji, ja lienee vieläpä runsastunut viime vuosina. Laki on kuitenkin selkeä, eikä kukista kiinnostunut voi tulkita sitä miten haluaa.

– Valkolehdokki on edelleen rauhoitettu kasvi, joten sitä ei pidä kerätä, painottaa ylitarkastaja Leena Lehtomaa Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Hän huomauttaa, että vaikka esimerkiksi kämmeköissä on rauhoittamattomiakin lajeja, on rauhoitussäädöksissä myös alueellisia eroja.

– Parempi siis nauttia kämmeköistä vain silmillä ja kameran linssin läpi. 

Näin tekee muun muassa presidentti Sauli Niinistö, joka on tunnustanut valkolehdokin lempikasvikseen. Niinistön muutaman vuosi sitten tviittaama kuva vuonna 1960 koulukasvioon kerätystä näytteestä on laillinen, sillä valkolehdokki rauhoitettiin kokonaan vasta vuonna 1997.

Satojen eurojen kimppu

Rauhoitetuille kasveille ei ole määritelty ohjeellista korvausarvoa, kuten esimerkiksi rauhoitetuille selkärankaisille eläimille.

Jos kasvien poiminta päätyisi rikosoikeudelliseen prosessiin, korvaustaso arvioitaisiin tapauskohtaisesti elyssä. Ennakkotapausta ei Varsinais-Suomen elystä ainakaan heti löydy.

Lehtomaa sanoo, että valkolehdokin yleisyys vaikuttaisi kuitenkin korvaushintaa laskevasti.

– Hinta ei liene satasissa vaan pikemminkin kympeissä per kasviyksilö, hän arvioi.

Jos Haapasaarentieltä vietiin esimerkiksi pari-kolmekymmentä lehdokkia, mahdollisten sakkojen ohella korvaussummaksi voisi siis kuitenkin tulla satoja euroja.

Ei rikosilmoitusta

Tässä tapauksessa tekijän henkilöllisyys ei ole tiedossa, eikä rikosilmoitustakaan ole tehty.

Virtanen harmittelee, ettei hän puuttunut asiaan saman tien. On mahdollista, ettei poimija edes ymmärtänyt, mitä oli tekemässä.

– Olisin voinut mennä kertomaan, että kyseessä on rauhoitettu laji.

Toisaalta suurin vahinko oli tuolloin jo tapahtunut, sillä Virtasta huolettaa runsaan poimimisen vaikutus paikalliseen lehdokkikantaan. Pelkona on lajin katoaminen Haapasaaren suunnan parhailta kasvupaikoilta ennen pitkää kokonaan.

Virtanen toivoo muutenkin, että ihmiset jarruttaisivat intoaan kukkien keräämiseen.

– Kukat säilyvät luonnossa pidempään ja useampien ilona kuin poimittuna. Jos jotain haluaa poimia, niin poimikaa lupiineja, hän vinkkaa.

Lupiini on vieraslaji, jonka runsastuminen pahentaa muun muassa niittylajien ahdinkoa.

Uhanalainen ei aina ole rauhoitettu

Suomessa on rauhoitettu parisen sataa kasvilajia. Poimijoita kiinnostavat kukat kuuluvat putkilokasveihin, joita rauhoitetuista lajeista on alle 150.

Lajin ahdinko ei kuitenkaan aina ole johtanut rauhoitukseen.

Putkilokasvilajistossamme on noin 1 200 lajia, ja tuoreimman uhanalaisten lajien arvioinnin mukaan lähes joka viides niistä on uhanalainen.

Erityisen huonosti menee esimerkiksi monilla lehtolajeilla sekä perinteisestä maataloudesta hyötyneillä lajeilla. Juuri näissä on monia näyttäviä kukkia.

Tienvarsilta löytyy usein runsaasti niitty- ja ketolajistoa. Niiden monimuotoisuutta ovat lisänneet tienvarsien sopiva niitto ja siementen kylväminen.

Kyse on silti pitkälti muualta kadonneiden elinympäristöjen korvautumisesta, ei "ekstrasta", jonka poimiminen ei mitenkään vaikuttaisi luontoon. Tästäkin syystä on hyvin tärkeää tuntea poimimansa lajit ja niiden tilanne.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut