Rauman Energian toimittama kaukolämpö tuotetaan UPM:n operoimassa Rauman Biovoimassa. Laitoksen toinen kattila lähestyy käyttöikänsä loppua, ja kaupungin energiayhtiön on lähivuosina tehtävä päätös siitä, miten tuotanto korvataan tai miten sitä jatketaan.
Kaukolämpö on yhteiskunnalle halvin ja tehokkain keino edistää kaupunkien siirtymistä hiilineutraaliin lämmitykseen. Erityisesti tuulivoiman ja muun vaihtelevan sähköntuotannon aiheuttamissa haasteissa kaukolämpö on ylivertainen.
Näin katsoo suunnittelu- ja konsulttiyhtiö AFRY tuoreessa selvityksessään. Sen tilasi Energiakaupungit ry.
Toisessa skenaariossa kutistuu puoleen
Selvityksessä tarkasteltiin kahta skenaariota, joissa tähdättiin hiilineutraaliuteen. Ensimmäisessä keskiöön nostettiin kaukolämpö, kun taas toisessa puolet nykyisistä kaukolämpöasiakkaista siirtyy kiinteistökohtaisiin lämmitysmuotoihin, kuten maalämpöön.
Kaukolämmön kysynnän väheneminen johtaa selvityksen mukaan myös vähenevään sähköntuotantoon, sillä molempia tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa samaan aikaan.
Näin on myös Rauman Biovoimassa.
Vähenevän kaukolämmön skenaariossa sähköntuotanto väheni vuoteen 2040 mennessä jopa terawattitunnin, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.
Sähköntuotannon lisätarve OL3:n luokkaa
Monessa kaupungissa on ollut nähtävissä niin pientalojen kuin asunto-osakeyhtiöidenkin siirtymistä kaukolämmöstä kiinteistökohtaiseen lämmöntuotanton, kuten maa- ja aurinkolämpöön.
Taustalla on muun muassa kaukolämmön hinnan nousu tai pelko siitä. Monissa tapauksissa motiivina voi olla myös halu irtautua paikallisesta kaukolämpömonopolista.
AFRYn selvityksen mukaan kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen yleistyminen lisää sähkönkulutusta, mikä aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. Lisäksi kasvava kulutus painottuu ajankohtiin, joina sähkön kysyntä on muutenkin suurta.
Selvityksessä lasketaan, että vähenevän kaukolämmön skenaariossa tarvittaisiin uuta sähköntuotantokapasiteettia noin 1 400 megawattia. Se vastaisi suurinta osaa Olkiluoto 3:n (OL3) tuotannosta, joka on 1 600 megawattia.
Kaukolämmön yhteydessä tuotetun sähkön etuna on puolestaan se, että sähköä tuotetaan juuri silloin, kun kysyntä on suurinta – eli esimerkiksi talven pakkaspäivinä.
"Voi muuttua karmaisevaksi todellisuudeksi"
Energiakaupunkien toiminnanjohtaja Aku Aarva myöntää, että selvityksen taustalla on huoli. Polttoainekustannusten ja poliittisten linjausten vuoksi kaukolämpöjärjestelmä on vaarassa menettää kilpailukykyään.
– Selvityksen kuvaama skenaario kaukolämpöjärjestelmän heikentymisestä voi muuttua karmaisevaksi todellisuudeksi, mikäli tilanteeseen ei nyt herätä, Aarva toteaa tiedotteessa.
Kehitys tulisi yhdistyksen mukaan kalliiksi sekä yhteiskunnalle että kuluttajille. Lisäksi Suomen hiilineutraaliustavoitteet voivat vaarantua.
– Nyt on oikea hetki kiinnittää huomiota suomalaisen kaukolämmön asemaan ja merkitykseen yhteiskunnan ja erityisesti kaupunkien kustannustehokkaana huolto- ja toimitusvarmuuden sekä energiasiirtymän mahdollistajana, Aarva toteaa tiedotteessa.
Energiakaupungit ry.:hyn kuuluu 13 kaupunkienergiayhtiötä. Niiden osuus Suomen kaukolämmön tuotannosta on yli 40 prosenttia. Rauman Energia ei kuulu yhdistykseen.
Muokattu 26.10. klo 8.59: Korjattu OL3:n oikea tuotantomäärä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.