Selvityshenkilö Kalervo Väänänen esitteli torstaina väliaikatietoja raportistaan, jonka hän on luvannut valmistuvan touko-kesäkuun vaihteeseen.
Turun yliopiston rehtorina eläkkeelle jäänyt Väänänen sai Satakuntaliitolta tehtäväkseen selvittää miten korkeakoulutusta maakunnassa voisi kehittää.
Porissa on viritelty keskustelua Porin yliopistosta, mutta Väänänen ei lähtisi sille tielle.
– Minusta realistisin ja paras vaihtoehto on nykyisen yliopistokeskusmallin kehittäminen, hän linjasi.
Tampereen ja Turun yliopistojen koulutustarjontaa Porissa Väänänen luonnehtii "aika ohkaiseksi, mutta laaja-alaiseksi".
– Näen, että nykyisen koulutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen tekisi Porista käytännössä yliopistokaupungin, arvioi Väänänen.
Hän esittää tekniikan kandikoulutuksen lisäämistä Porin yliopistokeskuksen tarjontaan.
– Tekniikan koulutuksen vaje on merkittävin alueen talouskasvun rajoittaja tulevaisuudessa.
Korkeakoulutusta maakunnassa tarjoavat myös Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston OKL-kampus Raumalla sekä ainakin toistaiseksi Diakonia-ammattikorkeakoulu Porissa. Väänänen lisää listalle vielä Satasairaalan.
– Selvityksen kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy tiivistyvä yhteistyö Samkin kanssa, painottaa Väänänen.
Satakunnassa väki vähenee ja vanhenee.
– Jo toiselle asteelle tarvitaan koulutusperäistä maahanmuuttoa. Siinä Satakunnan kannattaisi nyt olla aktiivinen ja yhtenäinen, vinkkasi Väänänen.
Tiede- ja kulttuuriministerin valtiosihteeri Tuomo Puumala (kesk.) toi hallituksen terveiset satakuntalaisvaikuttajille. Puumala julisti, ettei nyt eletä keskittämisen aikaa.
– Ikkuna on auki alueiden ehdotuksille, vakuutti Puumala.
Kokkolalaisena hän sanoi ymmärtävänsä hyvin mistä nyt puhutaan.
– Satakunta on osa Länsi-Suomen kaistaa, jossa on tosi vahva teollinen rakenne. Vientivetoisuus luo koulutukselle erityisen maaperän. Korkeakoulutettujen osuus on alueella pienempi kuin maassa keskimäärin, Puumala summasi.
Korkea osaamistaso on Suomen valtti kovassa kansainvälisessä kilpailussa investoinneista ja työpaikoista. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.