Seminaarinkadun ja Satamakadun kulmaukseen tulee neljäkerroksisen asuinliiketalon paikka Rauman Seminaarinmäen asemakaavauudistuksessa. Paikalta puretaan sitä ennen tyhjillään oleva ruokalarakennus Kulinarium.
Uusi kerrostalo voi olla neljäkerroksinen varustettuna ullakkokerroksella. Kerrosneliömetrejä saa rakentaa 2 000.
Kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on päättänyt asettaa Seminaarinmäen asemakaavamuutoksen luonnoksen ja rakentamistapaohjeet nähtäville.
Rakentamistapaohjeiden mukaan kerrostalon suunnittelun ja erityisesti julkisivusuunnittelun tulee olla kaupunkikeskustan ja kulttuuriympäristön asettamien vaatimusten mukaista.
Julkisivun jäsentelyssä tulee selkeällä ja arvokkaalla tavalla osoittaa rakennuksen pääsisäänkäynnin paikka.
Rakennuksen katutasokerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja vaan sallittuja ovat liike- ja toimistotilat. Kellarikerrokseen voi niin ikään tehdä liike- ja palvelutiloja rakennusoikeuden estämättä.
Suojelurakennuksiin myös asuntoja
Asuntojen sijoittaminen historiallisen Seminaarinmäen kolmeen vanhempaan suojelurakennukseen on sekin jatkossa mahdollista.
Tätä tarkoitusta varten vanha johtajan asunto, käsityöverstas Artika sekä pieni pajarakennus jaetaan omaksi erilliseksi tontikseen. Asumisen lisäksi myös muut käyttötarkoitukset ovat mahdollisia, kunhan suojelumääräys ja ympäristön vaatimukset otetaan huomioon.
Rauman kaupunki on luvannut ostaa nämä kolme kiinteistöä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä 700 000 euron hintaan.
Historiallisen alueen puolesta huoli
Asuinrakentamisen tuominen Seminaarinmäelle on herättänyt myös vastustusta. Sen tuovat esille Rauman Kilta ry, Myllymäen Kilta ry, Rauman Kalevalaiset naiset ry ja Rauman Senioriopettajat ry:n hallitus kaavamuutoksesta jättämässään mielipiteessä.
Yhdistykset vastustavat kaavamuutosta muun muassa siksi, että sen katsotaan irrottavan maan parhaiten säilyneen seminaarinalueen sen alkuperäisestä historiallisesta kontekstista. Asuntorakentamisen tuomisen opettajankoulutuslaitoksen pihalle ja puistoon ei katsota edistävän koulutuksen toimintaedellytyksiä vaan vaikeuttavan niitä.
Myös miljöön ja kulttuurihistoriallisen luonteen todetaan muuttuvan lopullisesti. Asuntorakentamisen pelätään tuovan jo valmiiksi vilkkaalle alueelle ylimääräistä kuormaa muun muassa liikenteen muodossa.
Vuonna 1899 rakennettu johtajan asunto toimi myöhemmin hallintorakennuksena, mutta on nyt tyhjillään. Jatkossa suojellun rakennuksen asuinkäyttö on mahdollista. Kuva: Juha Sinisalo
Alueen luonteen vakuutetaan säilyvän
Kaavoittaja toteaa omassa vastineessaan, että kaavamuutokseen on ryhdytty Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n aloitteesta. Keskeisenä tavoitteena on ollut alueen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäminen.
Kaavoittaja myöntää, että asuntojen sijoittaminen suojelluksi määrättyihin rakennuksiin on haasteellinen tehtävä, mutta toisaalta rakennusten tyhjillään olokaan ei tue suojelutavoitetta.
Lisäksi vakuutetaan, että jatkossakin piha-alueen luonne Seminaarin puutarhana ja puistona tulee säilyttää. Asuntojen enimmäismääräksi on merkitty 16.
Uuden kerrostalon kaupunkikuvallisia vaikutuksia on kaavoittajan mukaan tutkittu mallintamisen ja kuvaistutusten avulla.
Rakennus jää matalammaksi kuin Seminaarinkadun vastakkaisella puolella sijaitseva 30-luvulla rakennettu asuinkerrostalo.
Asemakaavan muutoksen ei katsota lisäävän liikenteen määrää niin merkittävästi, ettei korttelin sisäisin ratkaisuin voitaisi huolehtia turvallisen ympäristön toteutumisesta.
Seminaarin alue
Seminaarin rakennustyöt alkoivat kesällä 1897.
Päärakennus valmistui vuonna 1898.
Harjoituskoulu, johtajan asunto, verstas, puutarharakennus kasvihuoneineen ja paja valmistuivat vuonna 1899.
Opetustilarakennus Torni, normaalikoulu ja puutarhurin asunto rakennettiin 1950-luvulla.
Ruokalarakennus Kulinarium ja työpaja Teknika rakennettiin 1960-luvun lopulla.
Uusi normaalikoulu rakennettiin vuonna 1997.
Tuorein rakennus on harjoittelupäiväkoti Pikkunorssi vuodelta 2020.
Alueen omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Päävuokralaisena on Turun Yliopisto.
Seminaarinmäen alue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Alueella on seitsemän rakennusperintölain nojalla suojeltua rakennusta.
Ne ovat päärakennus, kirjasto eli vanha harjoituskoulu, entinen johtajan asunto, paja, käsityöverstas Artika, Torni-rakennus ja kirjaston eli entisen harjoituskoulun 1950-luvun laajennus.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.