Selkämeren valtakunnallista näkyyttä pitää nostaa, ja merialueen tulisi näkyä selvästi myös hallitusohjelmassa, katsovat monet Satavesi-seminaariin osallistuneet asiantuntijat. Kuvassa Rauman Rokinnokan ja Säikän välinen suntti ensijäiden aikaan marraskuussa.
Selkämeren ja sen valuma-alueen tulee näkyä vahvasti seuraavan hallituksen ohjelmassa. Viesti tuli varsin selväksi Satavesi-ohjelman 20-vuotisjuhlaseminaarissa torstaina.
Asiantuntijoiden esityksissä korostui pitkään hyvälaatuisena pidetyn merialueen voimakkaasti heikkenevä tila.
– Selkämeren huono kehityskulku tarvitsee julkisuutta. Ensi keväänä on tärkeä hetki, summasi kehittämispäällikkö Pekka Salminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta viitaten eduskuntavaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin.
Tietoa puuttuu
Tutkijat puolestaan korostivat Selkämeren muutoksen taustalla olevia ja vielä vailla vastausta olevia kysymyksiä.
– Toivottavasti kohdennettua tutkimusta saadaan hallitusohjelman kautta eteenpäin, mainitsi johtava tutkija Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Selkämeren tila on hiipunut jo vuosikymmeniä, ja selvästi pahenevia merkkejäkin on nähty ainakin vuosikymmenen. Myös merialueen painoarvon valtakunnallisesta nostamisesta on puhuttu yhtä pitkään.
Mitä konkreettista hallitusohjelmaan siis pitäisi saada?
Lisää tutkimusta...
Kokonaan Selkämereen kohdistuva ohjelma saa asiantuntijoilta tukea.
Kaartokallio nosti esille Saaristomeri-tutkimushankkeen, joka on hänen mukaansa osoittautunut tarpeelliseksi. Se on esimerkiksi tuonut tietoa siitä, miten ja missä erilaiset vesiensuojelutoimenpiteet konkreettisesti vaikuttavat.
– Näkisin, että Selkämereenkin kohdistuu tällaisia tietotarpeita. Merialueen profiilin nostokin onnistuu sitä kautta.
Kaartokallion kollega Harri Kuosa lisäsi, että tieto auttaa myös ymmärtämään, mihin asioihin on mahdollista vaikuttaa ja mihin on pakko speutua.
– Tietyille asioille ei voi lyhyellä tähtäimellä tehdä mitään. Sen ei saa antaa häiritä sitä, että jotain voidaan tehdä.
...mutta myös toimia
Salmisen mukaan tietoa on kuitenkin tarpeeksi toimenpiteiden toteuttamiseen.
Hän muistutti, että valtakunnallinen vesiensuojelun tehostamisohjelma on toiminut kaksi hallituskautta ja nauttii parlamentaarista luottamusta.
– Ohjelman jatko ja resurssien lisääminen on tärkeää. Ohjelman sisälle voitaisiin lisätä kriittisimpiin alueisiin kohdistuvia tukia, Salminen sanoi.
Myös Kuosa korosti alueellisen vesiensuojelun merkitystä. Sen vahvistamista hän toivoo myös hallitusohjelmaan.
– Aueelliselle toiminnalle pitää saada enemmän tukea, ettei kaikki ole valtakunnallista.
Satavesi-ohjelman 20-vuotisseminaari järjestettiin Rauma-salissa ja lähetettiin myös etäyhteydellä. Verkossa yleisöä olikin selvästi enemmän kuin paikan päällä.
Edessä pitkä projekti
Merenhoidon tavoitteiden mukaan kaikkien Suomen merialueiden tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuonna 2027.
– Sitä ei tulla saavuttamaan juuri missään, ei myöskään Selkämerellä, totesi johtava asiantuntija Janne Suomela Varsinis-Suomen ely-keskuksesta.
Vaikka luonnontieteelliset merkit ovat synkkiä, löytyi tutkijoilta myös lohdullisia sanoja.
– Uskon, että koko Itämeren tila on menossa parempaan ja se vaikuttaa myös Selkämereen, Kaartokallio totesi.
Kuosa puolestaan sanoi, että erityisen tärkeää on pitää huolta siitä, että Selkämerellä on ylipäätään mahdollisuus toipua.
– Jos niin tehdään 30 vuoden ajan, niin 60 vuoden päästä merialue on erittäin hyvässä tilassa.
Millaisia ovat Selkämeren massiiviset muutokset, jotka eivät mökkirannassa välttämättä vielä näy? Avaamme asiaa erillisessä artikkelissa lähipäivinä.
Raumalaisteollisuus avuksi vesiensuojeluun?
Vesiensuojelun yksi kuumia keskustelunaiheita on jo jonkin aikaa ollut erilaisten maanparannusaineiden käyttö peltomailta valuvien ravinteiden sitomiseen.
Käytössä on niin kipsiä, rakennekalkkia kuin puukuituakin. Niiden keskinäisestä paremmuudesta, hyödyistä ja haitoista väitellään kiivaasti.
Pekka Salminen toimi aiemmin kipsin levitystä koko rannikkoalueen pelloille edistävän hankkeen projektipäällikkönä. Hän kuitenkin korostaa, että kaikki kolme ovat tarpeen.
– Kaikki eivät sovi kaikkiin peltoihin. Eikä pelkällä kipsillä edes saataisi ikipäivinä käsiteltyä rittävästi hehtaareja, hän sanoi.
Pelloille sopivana puukuituna käytetään metsäteollisuuden niin sanottua nollakuitua. Sitä saa tällä hetkellä vain UPM:n tuotantolaitokselta Kymenlaaksosta, eikä kuitua kannata kuljettaa Selkämeren rannikolle saakka.
Nollakuitua syntyy myös Rauman metsäteollisuudessa. Sivuvirtaa ei kuitenkaan ole tarjolla pelloille ostettavaksi.
– Raumalaisen teolliuuden kanssa pitäisi käynnistää tästä neuvottelut, Salminen vinkkasi.
Venäjän hyökkäys lisäsi entisestään painetta merituulivoimaan
Selkämeri tullee joka tapauksessa näkymään seuraavalla hallituskaudella vahvasti vähintään energiakriisin kautta. Syynä on Venäjän hyökkäyssota, joka on lisännyt entisestään painetta merituulivoiman rakentamiseen koko EU-alueella.
– Paine on valtava, sanoo merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Varsinais-Suomen liitosta.
Merialuesuunnittelun päivitystä tehdään ensi vuonna erityisesti energiaan liittyen, ja se tulee Pohja-Mykrän mukaan näkymään myös Selkämerellä. Ruotsi ja Ahvenanmaa päivittävät puolestaan omia suunnitelmiaan nimenomaan energiantuotanto edellä.
– Koko Pohjanlahti tulee olemaan enemmön tai vähemmän tuulivoiman kehitysalue.
Merialuesuunnittelun tavoite on edistää samanaikaisesti meriympäristön hyvän tilan saavuttamista ja merialueen kestävää käyttöä. Pohja-Mykrän mukaan Selkämerta leimaa tässä erityisesti yksi asia.
– Haasteena on kestävän merellisen ruuantuotannon ja kestävän energiantuotannon yhteensovittaminen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.