Seuraavaksi kotihoito kuntoon – Rauman vanhustenpalvelujen johtaja on optimistinen

Vanhuspalvelulain uudistuksen toinen osa lähti lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Ensimmäinen osa koski laitoshuollon hoitajamitoitusta. Kotihoidolle ei ole asetettu hoitajamitoitusta. Sen sijaan lakiuudistus kiinnittää huomiota valvontaan, palvelusuunnitelman sitovuuteen ja ympäri vuorokauden saatavaan hoitoon.

Rauman vanhuspalvelujen johtaja Tuuli Lindström katsoo, että kaupunki on hyvässä asemassa vastaamaan uudistuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Niiden suuntaisia muutoksia on Raumalla hänen mukaansa tehty jo muutamina viime vuosina.

– Ympärivuorokautisen hoidon saatavuus toteutuu meillä jo. Lisäksi yhdistimme jo vuonna 2011 kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotihoidoksi ja tukipalvelut kuten ateria- siivous- ja puhelinpalvelut omiksi palveluikseen.

Hoitajien määrä kysymysmerkkinä

Vanhuspalvelun tilaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan hoitajien saatavuus asettaa suurimmat haasteet lakiuudistuksessa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiselle.

Monissa sairaanhoitopiireissä töitä tehdään jatkuvasti vajaalla miehityksellä. Kesäsijaisuudet jäävät täyttämättä, eikä sairastuneille löydy tuuraajia.

– Hoitajapulahan siinä se suurin kysymysmerkki on meilläkin, vanhuspalvelujen johtaja Lindström toteaa Rauman tilanteesta.

Lindströmin mukaan tilanteen parantamiseksi on käynnistetty erilaisia toimenpiteitä. Yksi niistä on Satakati-hanke. Satakunnassa sen vetovastuun on saanut Eura, mutta Rauma on mukana osatoteuttajana.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kotona asuviin ikääntyneisiin henkilöihin, joiden itsenäistä suoriutumista tuetaan teknologian avulla. Toimintaa kehitetään kuitenkin kaikkien ikäihmisten ja heidän omaistensa tarpeisiin.

Hanke käynnistyi huhtikuussa ja kestää kaksi vuotta. Sen tavoitteena on, että jatkossa 6 prosenttia kotihoidon käynneistä hoidettaisiin virtuaalisesti.

– Raumalla tämän saavuttaminen on mahdollista, Lindström sanoo.

Virtuaalipalvelut avuksi ajankäytön suunnittelussa

Virtuaalipalveluita on visioitu korvaamaan esimerkiksi käyntejä, joilla hoitaja vain muistuttaa asiakasta ottamaan lääkkeet. Tämä säästäisi matka-aikaa, jota vapautuisi sitten varsinaiseen hoitotyöhön.

”Hoitajapulahan siinä se suurin kysymysmerkki on meilläkin.”
Vanhuspalveluiden johtaja Tuuli Lindström


Virtuaalipalvelut herättävät usein epäluuloja. Ne mielletään kylmäksi ja persoonattomaksi ratkaisuksi. Lindström korostaa, että virtuaaliset palvelut ovat osa kokonaisuutta ja täydentävät perinteisiä käyntejä.

Hoitajapulaa setvittäessä niillä on ajansäästön lisäksi muitakin merkittäviä etuja.

– Ne mahdollistavat uudenlaisia tehtävänkuvia hoitajan työssä. Jos hoitajalla on vaikka jokin fyysinen este tiettyjen tehtävien hoitamiseen, hän voi silti jatkaa työtä etäyhteyksien kautta ja ammattitaito saadaan hyödynnettyä, Lindström selittää.

Tuki- ja liikuntaelin vaivat ovat monelle hoitajalle tuttuja, joten tällainen mahdollisuus saattaisi olla joillekin varsin tervetullut.

Alalla täytyy houkutella lisää nuoria opiskelijoita

Silti esimerkiksi Ylen haastattelema vanhustenhoitoon erikoistunut professori Teppo Kröger näkee hallituksen keskiviikkona tarjoamat ratkaisut hoitajapulaan riittämättöminä.

Hän huomauttaa, että etäkäynnit ja muut teknologiset ratkaisut sekä johtamiseen ja suunnitteluun panostaminen ovat olleet käytössä jo vuosia. Nyt tarvittaisiin Krögerin mukaan selvää riihikuivaa rahaa.

Toisaalta rahallakaan ei saa hoitajia, jos heitä ei yksinkertaisesti ole. Jo pitkään on tiedetty, että ala ei houkuttele nuoria.

Raumalla kaupunki ja WinNova ovat aloittaneet pilottiohjelman, joka pyrkii vastaamaan osaltaan juuri tähän haasteeseen.

Tarkoitus on kouluttaa oppisopimuksella hoiva-avustajia tehostettuun palveluasumiseen, jotta välilliseen ja välittömään hoitotyöhön on osoitettavissa omat resurssinsa.

Jatkossa myös kotihoidossa on tavoitteena hyödyntää hoiva-avustajia.

– Ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan, ja yhä useammalla käynnillä tarvitaan usein kaksi työntekijää. Molempien ei kuitenkaan tarvitse olla aina hoitajia, vanhuspalveluiden johtaja Tuuli Lindström kertoo.

Uudenlainen toimintamalli kokeilussa

Raumalla huhtikuussa käynnistynyt Combilanssi-hanke on esimerkki panostuksesta vanhuspalveluihin.
Kyseessä on kotiin annettavien palveluiden toimintamalli, jossa ensihoitoyksikössä toimii työparina perus- tai hoitotasoinen ensihoitaja sekä kotisairaalan sairaanhoitaja.

Combilanssin toiminta-aika on arkisin klo 9–22. Tavoitteena on, että toiminta tulisi tulevaisuudessa olemaan ympärivuorokautista. Combilanssin avulla viedään tutkimukset ja hoito asiakkaan omaan kotiin tai muuhun asuinympäristöön.

Lisää aiheesta

Vain tilaajille Hoitohenkilöstön jaksaminen alkaa lähestyä kriittistä rajaa Raumalla

Vain tilaajille Koronaan keskittyminen jättää jälkeensä hoitovelan, jonka hintalappu on vielä arvoitus – Lääkäri: "Osa potilaista putosi sairauksien seurannasta pois"