Raumalaisen Sinikka Ajomon vasenta kättä voi huoletta rutistaa, mutta höyhenen kevyt kosketus saa samaisen käden syttymään kivun polttaviin liekkeihin. Ajomo kärsii CRPS-kipuoireyhtymästä, joka syntyi kyynärpäämurtuman yhteydessä.
Tapahtumat saivat alkunsa viime elokuussa.
– Nojasin terassin kaiteeseen, joka petti ja tipuin rantakivikkoon. Pudotusta ei ollut kuin metri, mutta tunsin heti, että nyt kävi pahasti. Kipu oli todella kova, eikä käteen voinut koskea.
Ambulanssi vei naisen ensin Rauman päivystykseen, jossa kyynärpäässä todettiin hankala, leikkausta vaativa pirstaleinen murtuma. Matka jatkui Satasairaalaan Poriin. Kolmen päivän tuskallisen odotuksen jälkeen käsi vihdoin leikattiin ja kipsattiin.
– Käsi oli kuitenkin edelleen kipeä ja pikkurillistä lähti tunto. Kävin näyttämässä kättä päivystyksessä useaan otteeseen. Kipsikin vaihdettiin kolme kertaa ilman lisätutkimuksia.
Painehanska tasaa kosketuskipua
Kipsin poisto ei tuonut odotettua helpotusta. Käsi ei liikkunut eikä suoristunut alkuunkaan ja hermokivut olivat hurjat. Ajomo oli epätoivoinen, sillä apua ei tuntunut tulevan mistään. Lopulta hän löysi sattumalta käsiterapiaan erikoistuneen fysioterapeutti Eerik Sjöblomin Fysioplussasta.
– Hän ymmärsi heti mistä on kysymys. Itse en tiennyt kipuoireyhtymästä ennestään mitään. Oli helpottavaa kuulla, että vaivalleni löytyi jokin syy.
CRPS-kipuoireyhtymä on todella ikävä vaiva, joka voi syntyä esimerkiksi, tapaturman, leikkauksen tai kipsihoidon jälkeen. Oireet voivat jatkua pitkään, jopa vuosia.
– Voin sanoa, että kaikki toiminta sattuu. En voi pestä edes hiuksiani tai kasvojani ilman kipua. Pelkkä suihkusta käteen osuva vesikin sattuu. Käytän kädessä painehanskaa, joka auttaa kestämään pienet käteen osuvat hipaisut. Yöllä kipua aiheuttaa pelkästään peiton osuminen käteen. Hyvällä lääkityksellä kivut pyritään pitämään aisoissa, kertoo Ajomo.
Ajomo on ollut pois koulunkäyntiohjaajan työstä jo kuusi kuukautta. Kuukausi sitten käsi operoitiin Turussa Mehiläisessä. Kädestä poistettiin kahdeksan isoa ruuvia ja yksi metallilaatta. Kolmas leikkaus on tulossa elokuussa, jolloin loputkin ruuvit poistetaan kädestä.
– Täytyy kyllä sanoa, ettei leikkaus tuonut mitään huomattavaa apua tilanteeseeni. Käsi ojentuu nyt ehkä hieman enemmän kuin aikaisemmin mutta kivut eivät ole helpottaneet. Onneksi kivut eivät ole myöskään pahentuneet. Kipuoireyhtymä olisi huonolla tuurilla voinut lehahtaa leikkauksen johdosta myös paljon pahemmaksi.
Edessä vielä pitkä kuntoutusmaraton
Ajomo käy säännöllisesti kipulääkärin vastaanotolla. Sen lisäksi hän käy kaksi kertaa viikossa Sjöblomin luona käsiterapiassa. Takana on jo yli 30 käyntiä.
Määrä on kuitenkin Sjöblomin mukaan vielä pieni, sillä kättä voidaan joutua hoitamaan pitkiäkin aikoja.
– Tämä on pitkä maraton. Käsiterapian avulla olemme lähteneet siedättämään kipeää kättä erilaisille kosketuksille. Mikään kosketus ei kuitenkaan saa aiheuttaa kipua. Lisäksi kuntoutuksessa tarvitaan vahvaa moniammatillista yhteistyötä, jossa ovat mukana niin fysioterapeutti, toimintaterapeutti kuin käsikirurgikin, selvittää Sjöblom.
Kipuoireyhtymässä vammakohta ei lakkaa syöttämästä aivoille viestiä kivusta, vaikka sitä ei enää oikeasti olisikaan. Oireyhtymä on edelleen melko harvinainen ja sen vuoksi useat terveydenhuollon ammattilaiset eivät sitä tunnista. Ihmisistä tulee tämän vaivan edessä työkyvyttömiä, jos eivät osaa lähteä hakemaan apua.
– Usein saatetaan vain sanoa, että kipua pitää kärsiä. Asiaan ei osata tarttua tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Oireyhtymä voi syntyä kuitenkin melko pienestä ongelmasta esimerkiksi kipsin painamisesta.
Käsiterapiaa tarvitsevien potilaiden ongelmat ovat usein moninaisia
Raumalainen fysioterapeutti ja lymfaterapeutti Eerik Sjöblom on toiminut alalla jo 30 vuotta. Vuonna 2018 hän suoritti käsiterapian erikoistumisopinnot Tampereella.
– Aihe on kiinnostanut minua jo pidempään. Käsi on vaikea ja erittäin mielenkiintoinen alue, siksi se kiinnostaa. Olen saanut tehdä paljon yhteistyötä asian tiimoilta eri käsikirurgien ja toimintaterapeuttien kanssa.
Käsiterapiaa vaativien potilaiden ongelmat voivat olla rannemurtumista erilaisiin ranteen ja sormien alueen nivelsidevammoihin, ruhjevammoihin ja jopa amputaatioihin.
– Käsiterapiaa tarvitsevien potilaiden ongelmat ovat yleensä moninaiset ja he vaativat usein pitkäkestoista terapiaa. Usein ongelmana kuntoutuksen alkuvaiheessa ovat käden tai sormien alueen turvotus ja kivut, myös liikerajoitukset ovat hyvin yleisiä.
Lisäksi arpiongelmat ja muun muassa hermovaurioon liittyvät erilaiset tunto-ongelmat aiheuttavat haasteita käsivammasta toipumiselle.
Talvikuukaudet ovat erilaisten käsivammojen ”kulta-aikaa”. Kun ihminen kaatuu, ottaa hän vaistomaisesti kädellä vastaan ja siitä syntyy usein ranteeseen murtuma. Jos käsi jää kokonaan kaatuvan alle, saattaa olkaluu murtua.
– Yleisin käsivamma on ranteen värttinäluun murtuma, jonka jälkeen hyvänä kakkosena tulee veneluun murtuma. Peukalon nivelsiteen repeämä eli ns. hiihtäjän peukalo on myös talviaikana yleinen käsivamma, luettelee Sjöblom.
Vaikka käden vammat voivat olla hankalia, yleensä erilaisista murtumista paranee ilman fysioterapiaa.
– Mahdolliset pienet liikeratapuutokset eivät haittaa normaalia elämää ja työntekoa. Joskus kuitenkin liikerajoitukset voivat olla niin suuria tai kivut niin voimakkaita, että ne haittaavat työntekoakin. Silloin fysioterapialla voidaan asiaa auttaa jo paljon.Intro text
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.