Sinikka Näslundin ympyrä sulkeutuu: oli töissä jo 30 vuotta sitten suljetulla Repolan Rauman-sahalla

Noin 150 menetti työnsä, kun Repola sulki sahansa. Sinikka Näslund oli yksi heistä. Nyt hänen sahaympyränsä sulkeutuu Raumalla. Kuva: Juha Sinisalo

Metsä Fibren Rauman sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainio on nyt kuin kolmen joukkueen valmentaja. Ensi suvena käynnistettävän uuden sahan operaattoreista ensimmäinen valmennusryhmä siirtyi Raumalle vuodenvaihteessa, toinen porukka jatkaa koulutuksessa kevääseen saakka ja kolmatta vasta valitaan.

– Raumalle jo tulleilla on aika tiukka perehdytysohjelma. Sahalla on paljon uusia ratkaisuja.

– Toukokuun porukan koulutus jatkuu. Koronan vuoksi kaikki teoriakoulutus on etänä. Koulutukseen sisältyvien saha-alan tai kunnossapidon ammattitutkinnon loppukokeet järjestetään huhtikuussa.

Sahanjohtaja Liisa-Maija Perävainion mukaan tähän mennessä palkatuista operaattoreista noin 75 prosenttia on löytynyt Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Kuva: Juha Sinisalo

Eniten Perävainiota työllistää kolmas rekrykierros. Hakuaika päättyy ensi tiistaina, mutta haastattelut on jo aloitettu.

– Hakemuksia on tälläkin kierroksella tullut aika hyvin. Haastattelut pitää hoitaa aika nopeasti, sillä valitut tulevat suoraan Raumalle toukokuussa. Heidät voidaan perehdyttää täällä ilman pitkää valmennusjaksoa. Se helpottaa joitakin potentiaalisia hakijoita.

Työvuorossa kymmenen ihmistä

Hankkeen suuruudesta ja koronasta huolimatta Rauman sahaprojekti on pysynyt aikataulussa. Startti "kolmannella vuosineljänneksellä" kuten Metsä virallisesti kertoo voi hyvin toteutua.

Rauman sahalle tulee monenlaista uusinta teknologiaa. Työn kannalta Perävainio pitää suurimpana muutoksena valvomotyötä.

– Sahalinjoille ei tule työpisteitä, vaan toimintaa ohjataan valvomosta.

Vuorovahvuus on kymmenen henkilöä, kaksi tai kolme jokaisesta neljästä tiimistä.

– Valvomossa on yleensä viisi tai kuusi ihmistä paikalla. Tieto kulkee hyvin tiimien välillä.

– Esimerkiksi sahaustiimistä toinen ajaa valvomossa ja toinen kiertää kenttätehtävissä. Vuoron aikana paikkoja vaihdetaan, jotta kummankin tatsi eri tehtävistä pysyy.

Työn kannalta sahanjohtaja pitää suurimpana muutoksena valvomotyötä. "Sahalinjoille ei tule työpisteitä, vaan toimintaa ohjataan valvomosta", kertoo Liisa-Maija Perävainio. Kuva: Juha Sinisalo

Mitä kenttäkierroksella tehdään?

– Havaintoja linjastosta. Laadunvalvonnassa ihmisellä on yhä tärkeä rooli konenäön ja robotiikan tukena. Iso asia on myös ennakkohuollon mukaiset tehtävät ja valmius käyttökunnossapitoon.

Kolmivuorotyö rajaa hakijoita

Kolmivuorotyö on rajannut jonkin verran hakijoita. Kaikille se ei ole mahdollista esimerkiksi perhesyistä tai mieluista harrastusten takia.

Perävainion mukaan toiset vastaavasti tykkäävät. Toiset arvostavat arkivapaita, toiset vuorolisiä.

– Suurin osa tekee meillä 3/7:ää. Se asettaa vaatimuksia työskentelyyn, koneille ja laitteille.

Sahanjohtaja vakuuttaa, että laitosta suunniteltaessa tärkeänä pidettiin paitsi tehokkuutta myös turvallisuutta.

– Se tarkoittaa muun muassa kulkureittejä, teknisiä ratkaisuja ja turvalukituksia.

Länsi-Suomi kertoi ikävän uutisen syyskuussa 1991: Rauma-Repola aikoo sulkea sellutehtaan ja sahan. Raumalla työnsä menettäisi 600 ihmistä. Ja niinhän siinä kävi. Kuva: Juha Sinisalo

"Tottakai tartuin tilaisuuteen"

Raumalainen Sinikka Näslund palasi Rauman sahalle vuodenvaihteessa, kun Metsä Fibren operaattorien ensimmäinen ryhmä siirtyi vuoden mittaiselta valmennusjaksolta Raumalle.

Tosiaan palasi. Hän nimittäin ehti olla töissä jo Rauma-Repolan sahalla Raumalla. Se suljettiin 30 vuotta sitten.

– Ensimmäisen kerran menin Rauman sahalle vuonna 1980. Kun se suljettiin, siirryin Ahlströmin sahalle, nykyiselle Westasille, Pihlavaan. Siellä olin 27 vuotta.

– Tartuin tottakai tilaisuuteen, kun tuli mahdollisuus nähdä vielä nykyteknologiaa Rauman uudella sahalla. Hienoa, että saa olla tekemässä historiaa. Ja samalla oma ympyräni sulkeutuu, hän kertoo.

Fyysinen työ tuttua

Näslund tulee työskentelemään uuden mäntysahan lajittelutiimissä.

– Sijoitus on aika luonnollinen, sillä olen aina ollut lajittelussa. Silti muutos on melkoinen. Laitteet ovat erilaisia kuin vanhoilla sahoilla. On kameralajittelua ja muuta modernia teknologiaa.

Metsä Fibre on kovasti hehkuttanut uudenlaisia toimenkuvia. Työtä tehdään enimmäkseen valvomossa.

– Se on henkilökohtaisesti ehkä kiinnostavin muutos. Hienoa, ettei tarvitse olla koko ajan linjalla. Olen aina ollut fyysisessä työssä.

Keväällä koeajot

Näslundilla on tosi hyvät odotukset uudelle työlle.

– Saan kehittää itseäni ja ammattitaitoani. Se kyllä innostaa.

Paljon uutta oppia tuli viime vuoden tammikuussa alkaneen koulutuksen aikana, esimerkiksi uudesta teknologiasta ja käytön kunnossapidosta. Koulutus jatkuu edelleen. Keväällä operaattorit osallistuvat koejoihin ja järjestelmätestauksiin.

Metsän sahan tuotantotavoitteet ja sahausnopeudet näyttävät maallikon silmissä hurjilta.

– Uskon kyllä, että tavoitteisiin päästään ajan myötä, sanoo Näslund.

Arbo Lauri vaihtoi Metsä Fibren sisällä Kyrön sahalta Raumalle. Kuva: Juha Sinisalo

"Tämä oli kerran elämässä -tilaisuus"

Sahaoperaattorien ensimmäisen valmennusryhmän 25 henkilöstä kymmenen tuli Raumalle muuttokuorman kanssa. Yksi heistä on kuukausi sitten kaupunkiin Pöytyän Kyröstä muuttanut Arbo Lauri.

Hän kertoo aloittaneensa sahatyöt viitisentoista vuotta sitten Kyrön sahalla, joka on Metsä Fibren omistama.

– Kymmenisen vuotta työskentelin siellä sahurina. Kehitin oma-aloitteisesti moniosaamista. Suoritin saha-alan ammattitutkinnon 2013 ja erikoisammattitutkinnon 2020.

– Ja heti sen jälkeen tulikin taas uutta opiskeltavaa, kun minut valittiin Rauman operaattoriryhmään. Ei haittaa yhtään, päinvastoin. Se antaa motivaatiosysäyksen. Moniosaaminen on tulevaisuudessa kova sana. Haluan opetella uusia taitoja.

Tiimin kokoonpano auki

Kun rekrytointi Raumalle avattiin, Lauri innostui heti.

– Onhan tämä once in a lifetime -tilaisuus, hän sanoo.

Laurin työpaikka on sahaustiimissä, johon tulee kuulumaan kymmenkunta työntekijää. Ryhmän kokoonpano on vielä auki, koska siihen tullee porukkaa kaikilta kolmelta rekrykierrokselta.

Rauman saha pyörii lähtökohtaisesti yötä päivää. Useimmille se tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, siis duunia myös viikonloppuisin ja pyhisin.

– Ennen olen tehnyt kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa. Eiköhän 3/7-työaikaan kuitenkin totu. Työ vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja porukka mukavalta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.