Sisäilmaongelman korjaamisessa viipyileminen kostautuu

Vaikka heikon sisäilman syynä ei läheskään aina ole home, pitäisi ongelmiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi pitkittyneet kosteus tai hiukkasongelmat kostautuvat nopeasti sekä rakennusvaurioiden että terveysriskien kautta.

Hengitysliiton korjausneuvoja Tapio Rokkonen tietää, että esimerkiksi työpaikoilla ainoastaan home ei ole syy puuttua sisäilman laatuun.

– Esimerkiksi ilmanvaihdon puutteet tai lämmöneristeistä irtoavat kuidut voivat ärsyttää hengitystä.

Vanhoista teollisuuseristeistä voi irrota mineraalivillakuituja, jotka aiheuttavat hengitysoireita. Tällaisille pienille kuituhiukkasille altistuneet kärsivät myös silmien tulehduksista tai vetistelystä erilaisista iho-oireista.

– Sisäilmaongelmat ovat todella monimuotoisia. Siksi sisäilmatutkimuksissa on keskityttävä isoihin kokonaisuuksiin, hän sanoo.

Rokkosen mukaan Suomessa tyypillinen ongelmatilanne voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: entisiä asuinkerrostalohuoneita on muutettu ryhmäperhepäiväkodiksi. Tuolloin tiloissa majailee paljon enemmän ihmisiä kuin sinne on alunperin tarkoitettu.

– Näissä vanhoissa rakennuksissa ilmanvaihto ei ole välttämättä kunnossa, joten edessä saattavat olla mittavat muutostyöt.

Toinen vastaava ongelma ovat rakennukset, joihin vesi on päässyt sisälle vesikattovuodon tai putkirikon myötä, mutta joita ei ole huomattu tai korjattu ajoissa. Korjaamisen laiminlyönnin myötä rakennuksissa oleilevat alkavat oireilla.

Rokkonen korostaa, että vesivaurioiden korjaamisessa ei saisi aikailla.

Home- ja mikrobikanta lisääntyy ja muuttuu ärhäkämmäksi ripeästikin.