Siveyttä rikkoneet pantiin kirkon keskilattialle häpeäpenkkiin – Rauman museon Vallan Rauma -näyttely esittelee maallista ja kirkollista valtaa

Raatihuone ja kirkko olivat kaupungin tunnusmerkkejä ja vallan keskittymiä keskiajalta aina 1800-luvulle. Kirkko edusti hengellistä valtaa, maallisen vallan keskus oli raatihuone, jossa toimi kaupungin hallinto.Sekä kruunu että kirkko katsoivat oikeudekseen verottaa, tuomita ja vaatia kuuliaisuutta alamaisiltaan.

Kirkon otteesta kansalaisiin Vallan Rauma -näyttelyssä Vanhalla Raatihuoneella muistuttaa vielä 1800-luvulla Pyhän Ristin kirkossa käytössä ollut häpeäpenkki.

– Mitä korkeammalle laitettiin istumaan, sen suurempi rike. Kirkko oli vahva auktoriteetti, joka piti kuria erityisesti siveyden puolesta, Rauman museon amanuenssi Noora Jokinen kertoo.

Häpeäpenkille istutettiin siveysrikoksiin, kuten aviorikoksiin, sekä juopumukseen ja nujakointiin syyllistyneitä. Kolmiportainen penkki asetettiin näkyvälle paikalle kirkossa, jotta mahdollisimman moni näkisi rikkeiden tekijät.

Kolme pormestaria

Maallisen vallan keskiössä, raatihuoneella kokoontui pormestarin johdolla kaupunginraati sekä raastuvanoikeus. Rauman pormestari ja raati mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1490 ja Rauman raatihuone 1647.Vallasta kertovat vitriineissä olevat esineet, kuten pormestarin tuolit ja raatimies Henrik Ståhlelle kuulunut kirjoituspöytä.

Pormestarin asema näkyi myös kirkossa: pormestarin penkki koristeltiin prameilla puisilla nupeilla, jotka on tuotu esille näyttelyyn.

Raumalla vaikuttaneista pormestareista näyttelyyn on nostettu kolme. Heistä vanhin on lyypekkiläinen Jochim Timme, suomalaisittain Jaakkima Timme, joka vaikutti kaupungissa 1600-luvulla.

– Hänet tunnettiin uudistajana, mutta julmana miehenä, ja häntä kuvattiin vallanhimoiseksi tyranniksi ja talonpoikien nylkijäksi, Jokinen kertoo.

Sen sijaan Henrik Acricola, joka oli pormestarina seuraavalla vuosisadalla, oli pidetty ja arvostettu ja toimikin pestissään kuolemaansa saakka. Venäjän vallan aikana virassa toiminut Johan Emanuel Norrmén puolestaan oli Jokisen mukaan "seurapiiripormestari, joka järjesti hienoja juhlia silmäätekeville porvareille".

Museolla kookas rahakokoelma

Näyttelyssä olevat esineet ovat museon omista kokoelmista. Esillä on myös rahakabinetti.

– Museolla on suuri kokoelma vanhoja rahoja.

Varhaisin on 1500-luvun kolikko kuningas Eerikin ajoilta. Ulkomaisten rahojen kokoelmassa on myös muun muassa isokokoisia metallirahoja eli kuparisia plootuja, joita käytettiin Ruotsissa hopearahan asemesta 1600–1700-luvuilla.

Raatihuone ennen restaurointia

Nyt avautunut näyttely ennakoi Vanhan Raatihuoneen tulevaa restaurointihanketta 2023–2026, ja esittelee 245 vuotta vanhaa rakennusta sen nykyisessä kunnossa ja ulkoasussa.

– Näyttely tarjoaa paljon uutta tietoa siitä, miten keskeinenen rakennus raatihuone Raumalla on ollut.

Vanha Raatihuone valmistui vuonna 1776, ja sen on suunnitellut arkkitehti Chr. Fr. Schröder ja rakentanut muurarimestari Johan Schytt.

Edellinen iso restaurointi tehtiin 1970-luvulla.

Myös näyttelytilan ulkoinen ilme on muuttunut. Ikkunoiden päällä olleet seinäkkeet on purettu ja maisema avautuu nyt joka suuntaan esteittä.

– Ikkunat Raastuvankadulle ja museon sisäpihalle olivat pitkään peitettyinä.Vallan Rauma -näyttely on avoinna Vanhan Raatihuoneen yläkerrassa aina restaurointihankkeen alkamiseen asti.

Rauman museolla jo 130-vuotinen historia

Rauman museo täytti kunnioitettavat 130 vuotta 17.10. Museo perustettiin 1891.Historiasta kiinnostuneita "muinaismuistomuseon" perustajia haettiin kokoukseen lehti-ilmoituksella Rauman lehdessä. Moottorina oli kauppias Fredrik Lehtinen, josta tuli museon ensimmäinen johtaja.

Raumalaiset innostuivat museosta, ja esinelahjoituksia kertyi niin paljon, ettei pappilasta vuokrattu huone riittänyt alkuunkaan.

Ensimmäiset museolle lahjoitetut esineet olivat peräisin Pyhän Ristin kirkosta kirkon restauroinnin yhteydessä 1900-luvun alussa.

Vuonna 1903 museo saikin käyttöönsä raatihuoneen yläkerran kaupunginvaltuuston siirryttyä uusiin tiloihin.Jälkisäädöksessään Lehtinen testamenttasi museolle 150 000 markkaa sillä ehdolla, että museo saa käyttöönsä koko raatihuonerakennuksen. Lehtisen viimeistä toivomusta kunnioitettiin ja niin raatihuone saatiin kokonaan museon käyttöön vuonna 1931.

Rauman museo toimii Vanha Raatihuoneen ohella ympärivuotisesti Marelassa. Kirstin talo on avoinna vain kesäkaudella.

Lähde: Rauman museo

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut