Rauman Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Carita Vainio näkee yhdessä tekemisen tärkeäksi. Pelkkä politiikka ei jaksaisi jäsenistöä niin innostaa. Varapuheenjohtaja Rainer Lehti valittiin yhdistyksen johtokuntaan viime vuosituhannen lopulla, kun hän muutti Pyhärannasta Raumalle.
Rauman Työväenyhdistyksen 100-vuotishistoriikin nimi oli Soihtulan salissa. Vuonna 1907 valmistunut työväentalo oli monenlaisten tapahtumien näyttämö.
Se oli näyttämö myös kirjaimellisesti.
Työväenyhdistyksen näytelmäseura aloitti vuonna 1910 Soihtulassa. Vuonna 1940 Työväen näyttämö yhdistyi Raumanlinnassa esiintyneen Rauman näyttämön kanssa. Syntyi Rauman kaupunginteatteri. Alkuvuosina esitykset olivat vuorollaan Soihtulassa ja Raumanlinnassa.
Soihtula oli myös Rauman Toiveen liikuntasali. Kommunistijärjestöksi luokiteltu Toive lakkautettiin 1930. Liikunta jatkui Soihtulassa vuotta aiemmin perustetun Rauman Työväen Urheilijoiden lipun alla.
Soihtulalla on sijansa myös Rauman kansalaisopiston historiassa. Työväen opintokurssit käynnistyivät siellä 1916. Kansalaisopisto-nimi otettiin käyttöön 1922.
Monelle rakas Soihtula purettiin 1990-luvulla, kun talo tuotti tappiota.
Aika ajoi ohi Soihtulasta
Monelle rakas Soihtula purettiin 1990-luvulla, kun talo tuotti tappiota. Vuosikymmenten saatossa Raumalle oli noussut Soihtulaa parempia kokoontumispaikkoja, esimerkiksi uusia komeita kouluja.
Yhdistys vaihtoi Soihtulan tontin kaupungin kanssa viereiseen. Saamansa tontin yhdistys myi vuonna 2003 ja sai samalla taloutensa kuntoon. Rauma puolestaan sai kaksi pienkerrostaloa ydinkeskustaan.
– Soihtula toimii edelleen meidän sampona. Kun tontti myytiin, perustimme Soihtula-säätiön. Sen tuottoa käytetään vaalityöhön ja stipendeihin, kertoo säätiön puheenjohtaja Rainer Lehti.
Häntä voi kutsua myös työväen- yhdistyksen vahvaksi mieheksi.
Tähänkin haastatteluun puheenjohtaja Carita Vainio otti mieluusti varapuheenjohtaja Lehden tuekseen, koska tämä tuntee yhdistyksen lähihistorian kuin omat taskunsa.
Yhdistyksen toiminnassa on wrightiläiset juuret
Yhdistyksellä on 177 jäsentä ja monenlaista toimintaa.
– Emme käy vain tiukkoja keskusteluja politiikasta. Ihmiset kaipaavat yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä, Vainio sanoo.
Vaikka Soihtulasta jouduttiin luopumaan, yhdistyksellä on yhä oma tupa. Kesänviettopaikka Jonnelaa Nurmenlahden rannalla vuokrataan myös ulkopuolisille. Ensi suven kalenteri alkaa olla jo täynnä.
– Monet yhdistykset kokoontuivat Soihtulassa. Nyt niiden käytössä on aivan loistava Tules-talo, Lehti lisää.
Helmikuussa vietetään 130-vuotisjuhlia. Vähän myöhässä, kun vuosi ehti vaihtua. Lehti näkee yhdistyksen toiminnassa paluuta wrightiläisille juurille.
– Pohja-ajatus oli hirmu jalo. Haluttiin nostaa työväestön sivistyksen ja osaamisen tasoa. Yhteisöllisyys leimasi vahvasti toimintaa.
Voimatekijä Rauman politiikassa
Forssan ohjelmajulistus 1903 käänsi työväenyhdistyksen uuteen suuntaan. Siitä tuli osa sosiaalidemokraattista liikettä.
– Se oli aika huikea ohjelma, josta tosi paljon on saatu toteutettuja. Samat arvot ohjaavat yhä pitkälti työväenyhdistystä ja puoluetta, Lehti arvioi.
Rauman työväenyhdistys on voimatekijä Rauman kunnallispolitiikassa. Valtuuston kuudestatoista demarista peräti yksitoista on sen jäseniä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on pitkään ”kuulunut” työväenyhdistykselle. Tänään nuijan varressa on Kalle Leppikorpi. Edelliset puheenjohtajat olivat Lehti ja Kristiina Salonen.
Kevään eduskuntavaaleissa yhdistyksen ehdokkaita ovat Juha Viitala ja Maarit Pirinen.
– Salosen poisjäänti heittää kovan haasteen, mutta hartiavoimin teemme töitä saadaksemme kansanedustajan Raumalta. Se olisi koko seudun etu, Lehti sanoo.
Hän harmittelee, että vaalirahoituksen kerääminen on muuttunut entistä vaikeammaksi.
– Toivottavasti demokratia ei rutistu rusinaksi, kun ei ole varaa käydä vaalikampanjoita.
Kristiina Salonen eduskunnassa ensimmäisen kautensa alussa vuonna 2011.
Malmivuoresta Saloseen
Jonnela-nimi tekee kunniaa kunnallisneuvos Johan Malmivuorelle. Posteljooni Malmivuori johti ensimmäisenä demarina Rauman kaupunginvaltuustoa. Hän oli myös yhdistyksen ensimmäinen oma kansanedustaja (1933–1936, 1939–1946).
Toinen kansanedustaja Uljas Mäkelä (1962–1978) muistetaan pidettynä kaupunginjohtajana.
Kolmas kansanedustaja Raimo Vuoristo (1987–1995 ) oli pidetty kirkkoherra.
Yhdistyksen neljäs kansanedustaja on Kristiina Salonen. Hän siirtyy kolmen eduskuntakauden jälkeen Satakunnan maakuntajohtajaksi.
SDP:llä Raumalla neljä yhdistystä
Mutta onhan Raumalla muitakin demarikansanedustajia ollut, voi kuulla jonkun lukijan jo huomauttavan.
On toki, mutta niin on demariyhdistyksiäkin.
Rauman Työväenyhdistys on jäsenmäärältään suurin. Muut ovat Rauman Demarit, Lapin Työväenyhdistys ja Rauman Eteläiset Sosiaalidemokraatit.
Esimerkiksi ex-kaupunginjohtaja ja ex-kansanedustaja Reijo Kallio (1995–2011) kuuluu viime mainittuun yhdistykseen.
Paikallisyhdistyksiä on ollut kosolti enemmän, mutta matkan varrella on nähty yhdistymisiä. Nähtäneen kenties vastakin?
Missä Soihtula sijaitsi?
Lukija kysyi heti aamutuimaan:
"Soihtula. Missä se Raumalla sijaitsi? Olennainen tieto puuttui jutusta. Aivan kaikki lukijat kun eivät ole syntyperäisiä raumalaisia."
Vanha ilmakuva näyttää paikan: puretun linja-autoaseman takana:
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.