Söpö oravan tai rusakon poikanen kutsuu hellittelyyn – kotipihalle tulevat luonnonvaraiset eläimet eivät kuitenkaan tarvitse ihmisen syliä, hunajavettä tai pullan palasia

Orvoiksi luullut luonnonvaraisten eläinten poikaset huolestuttavat eläinten ystäviä erityisesti kesällä.

Rusakon poikasia ei tulisi ottaa syliin, vaikka ne kuinka söpöiltä näyttäisivätkin. Emo hylkää poikaset, jos niihin tarttuu liikaa ihmisen hajua.

Orvoiksi luullut luonnonvaraisten eläinten poikaset huolestuttavat eläinten ystäviä erityisesti kesällä. On kuitenkin tavallista, etteivät emot vietä koko aikaa poikastensa vieressä, eikä poikasilla ole hätää, kun niiden annetaan olla rauhassa.

Jos kuitenkin löytää luonnonvaraisen eläimen tai sen poikasen, ei siihen tulisi koskea tai ottaa sitä mukaan turhaan. Jos eläintä päättää siirtää, tulee olla täysin varma siitä, että eläin tarvitsee apua.

Erityisesti oravan ja rusakon poikaset saavat ihmiset reagoimaan matalalla kynnyksellä. Pienet oravan poikaset herättävät ihmisissä huolta, sillä oravaemot heittävät kevään ensimmäiset poikaset ulos pesästä melko pieninä.

– Ne saattavat seurata ihmistä, eivätkä osaa muutenkaan käyttäytyä itselleen turvallisella tavalla, sanoo Heidi Leyser-Kopra Rauman Seudun Eläinsuojeluyhdistyksestä.

Tilanne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että eläin olisi avun tarpeessa.

– Jos oravan poikasen häntä on pörheä kuin pulloharja, silloin sillä on harvoin hätää. Jos asia mietityttää, kannattaa aina soittaa luonnonvaraisista eläimistä tietävälle asiantuntijalle.

Älä sylittele poikasta

Rusakon poikaset ovat toinen eläinryhmä, joka saa ihmisten sydämet erityisesti heltymään. Poikasia otetaan helposti syliin ja jopa kotiin. Näin ei kuitenkaan tule tehdä, sillä ihmisen haju tarttuu eläimeen nopeasti. Se taas saa emon usein hylkäämään poikasen.

– Ensimmäisenä asiana ei siis tule viedä poikasta kotiin tai sylitellä sitä pitkiä aikoja olipa laji mikä tahansa, muistuttaa myös Leyser-Kopra.

Suomen siilikanta on viime vuosien aikana pienentynyt. Nyt tätä sympaattista tuhisijaa näkee kotipihoilla entistä harvemmin. Yksi syy siilikatoon on niiden elinympäristön muutos. Puutarhoja trimmataan niin siisteiksi, ettei siili enää viihdy siellä.

Puutarhoissa vaanii siilille myös uusi vaara.

– Robottiruohonleikkurit ovat lisänneet siilien tuskaa. Kun siili kohtaa leikkurin, käy siinä usein pahasti. Leikkuri ei tunnista edessä olevaa piikikästä palloa.

Jos taas siilin tai sen poikasen näkee päiväsaikaan pihamaalla, silloin sillä on usein hätä.

– Silloin kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi meille ja kysyä neuvoa. Jos siilin ympärillä on kärpäsiä, silloin hätä on jo ilmeinen.

Tervapääskyä tulee auttaa

Linnut herättävät myös ihmisissä paljon kysymyksiä. Näin heinäkuussa erityisesti tervapääskyn poikasen voi löytää maasta. Lentokyvytön poikanen on ihmisen avun tarpeessa, koska emot eivät ruoki niitä pesän ulkopuolelle.

– Harva silti tunnistaa maahan pudonneen tervapääskyn tai sen poikasen. Aikuinen lintu on mustanruskea, sillä on kaartuva nokka ja lyhyissä jaloissa terävät kynnet.

Taivaalla lentäessä kaikki tunnistavat sen, mutta maassa makaamassa sen luullaan usein olevan haukkaa tai kotkaa, sanoo Leyser-Kopra.

Tervapääsky ei pääse nousemaan lentoon tasaiselta maapohjalta, ja siksi maahan joutuneita tervapääskyjä tuodaan hoitoon runsaasti.

Tirppataksin ovi käy tiuhaan

Heidi Leyser-Kopra on tehnyt työtä eläinsuojelun parissa jo 30 vuotta. Hän on myös yksi Rauman Seudun eläinsuojeluyhdistyksen alla toimivan Tirppataksin perustajista.

– Älykännykät ovat helpottaneet meidän työtämme merkittävästi. Nyt ihmiset voivat ottaa eläimestä meille kuvan. Pystymme sen perusteella arvioimaan, millaista apua eläin mahdollisesti tarvitsee.

Tirppataksiin tulee noin kymmenkunta soittoa joka päivä. Noin puolet soitoista johtaa toimenpiteisiin eli eläintä käydään hoitamassa paikan päällä tai sitten se kuljetetaan saamaan hoitoa. Rauman seudun luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan mm. Harjavallassa ja Turussa.

– Suurin osa puheluista on oikeasti hätätilanteita.

Lintuja ei tule ruokkia kesällä

Kun ihminen kohtaa pihamaallaan luonnonvaraisen eläimen, tulee hänelle usein tarve suojella ja ruokkia sitä. Ennen ruuan tai veden antamista, tulisi kuitenkin olla yhteydessä eläintensuojeluyhdistykseen.

– Ihmisillä tuntuu olevan erityinen tarve tarjota eläimille lämmintä hunajavettä, se lienee jokin vanha tapa. Ei eläimet hunajaa tarvitse.

– Muutenkin veden antamisen kanssa tulee olla tarkkana. Sitä ei saa antaa esimerkiksi pipetillä suoraan suuhun. Linnuilla se johtaa usein keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan.

Lintujen kohdalla talviruokintaa ei ole syytä jatkaa kesäisin. Ruokinta tulisi lopettaa viimeistään huhtikuun lopussa. Helppo siemenravinto heikentää poikasten selviytymistä.

– Siemenravinto aiheuttaa erilaisia kasvuhäiriöitä ja ongelmia linnun luustossa ja höyhenpeitteessä. On tärkeää, että emot tarjoavat poikasille siemenien sijaan hyönteispitoista ravintoa, sanoo Leyser-Kopra.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut