Lintuinfluenssa saattaa olla vesilinnustuksessa riski erityisesti koirille, sillä ne ovat saaliin kanssa tekemisissä ilman suojavarusteita. Arkistokuva.
Lintuinfluenssa puhuttaa nyt metsästäjiä, sillä sorsastuskausi alkaa parin viikon päästä (20.8) ja aikaistettu hanhenmetsästys rannikon pelloilla jo torstaina.
Samaan aikaan tautitilanteeseen sekä riskeihin liittyy paljon avoimia kysymyksiä.
– Moni metsästysseura pitää kesäkokouksensa vielä ennen vesilintujen metsästyksen aloittamista. Uskon, että näistä aiheista puhutaan jokaisen seuran kokouksissa, arvioi Metsästäjäliiton Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Janne Saarinen.
Oireettomuus mahdollista
Huolta aiheuttaa muun muassa se, että linnut voivat levittää virusta joitakin päiviä ennen kuin oireita ilmenee.
Vesilinnuissa lintuinfluenssa voi olla lisäksi kokonaan oireeton, vaikka useimmiten kyseessä onkin niin sanottu matapatogeeninen virustyyppi.
Aina näin ei silti ole. Siitä kertovat kokemukset H5N1-viruksesta eri puolilta Eurooppaa.
– Erityisesti sorsalinnuilla on todettu myös korkeapatogeenisia viruksia, vaikka linnut ovat vaikuttaneet terveiltä, kertoi Ruokaviraston eläinten terveys ja lääkitseminen -yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu Länsi-Suomessa viime viikolla (LS 3.8.)
Lajilista on vielä lyhyt
Tällä hetkellä luonnossa ja turkistarhoilla kiertävä lintuinfluenssa on tappanut Suomessa varsinkin lokkilintuja.
Tapauksia on kuitenkin todettu myös yksittäisissä vesilinnuissa. Ainakin vielä lajilista on tältä osin lyhyt, sillä siltä löytyvät vain haahka, silkkiuikku ja kanadanhanhi.
Esimerkiksi Suomessa eniten metsästettävästä vesilintulajista sinisorsasta ei ole tänä vuonna tehty lintuinfluenssalöydöksiä. Parina edellisenä vuonna tapauksia kuitenkin oli.
Kun huomioidaan mahdollinen oireettomuus sekä se, ettei kaikkia tautiin kuolleita lintuja löydetä, eivät vesilinnustajatkaan voi sivuuttaa asiaa olankohautuksella.
Lähialueella vasta kaksi
Ruokaviraston asettama lintuinfluenssan tartuntavyöhyke kattaa muiden alueiden ohella koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen. Alueella on tiukkoja, siipikarjaan liittyviä rajoituksia, mutta suoraan vesilintujen metsästykseen vyöhyke ei vaikuta.
Rauman seudulla tänä vuonna varmistettuja lintuinfluenssatapauksia on toistaiseksi vasta yksi. Kyseessä oli U:gin Pyhämaasta löytynyt harmaalokki.
Myös Porista tunnetaan toistaiseksi yksi tapaus, kun kaupungin alueelta löytyi lintuinfluenssaan kuollut naurulokki.
Ohje hämmentää
Ruokavirasto on suositellut, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintuinfluenssaa tai lintujen joukkokuolemia. Suositus koskee koko maata.
Määritelmä tuntuu kuitenkin herättävän epätietoisuutta.
– Se jättää melkoisesti tulkinnanvaraa. Miten määritellään ”alue tai paikka”? kysyy Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikot ry.:n puheenjohtaja Juho Kauppi.
Lisäksi lintuja ei tulisi valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan houkutella ruokinnalla. Samaa on suositellut Metsästäjäliitto.
– Olemme noudattaneet ohjeita. Jo aiemmin olemme neuvoneet olemaan ruokkimatta riistaa suoraan maahan, varsinkaan jyvillä, kertoo Rauman maalaiskunnan metsästysseuran puheenjohtaja Hemmi Vahteristo.
"Asia huolestuttaa"
Omia, seurakohtaisia ohjeistuksia esimerkiksi vesilintujen metsästyksen välttämisestä ei ilmeisesti ole ainakaan toistaiseksi muissakaan Rauman seudun metsästysseuroissa.
Myös Rauman Metsästysseura keskittyy noudattamaan valtakunnallisia Ruokaviraston ja Metsästäjäliiton ohjeistuksia. Turvallisuuskysymykset ovat silti mielen päällä.
– Luonnollisesti asia huolestuttaa seuramme jäseniä, nyt kun metsästyskausi on alkamassa, sanoo seuran puheenjohtaja Iiro Marva.
Osa jättänee väliin
Kaupin mukaan Hinnerjoella on keskusteltu lintuinfluenssasta sekä seuran johtokunnassa että yleisessä kesäkokouksessa viime viikolla. Puheenjohtaja arvelee, että osa jättää tänä vuonna kokonaan lähtemättä vesilintukosteikoille.
– Metsästäjät, joille linnustus ei ole merkittävä metsästysmuoto, voivat hyvinkin jättää kauden väliin.
Asia oli pöydällä myös Rauman Metsästysseuran syyskokouksessa tiistaina.
– Seuraavan kahden viikon aikana asiaa seurataan tarkasti ja ennen kauden avausta tehdään mahdollisesti uusia suosituksia tai kehotuksia, jos se on tarpeellista, Iiro Marva kertoo.
Hän ei ole kuullut, että kukaan hänen johtamassaan seurassa olisi ainakaan vielä ilmoittanut pitäytyvänsä vesilinnustuksesta kokonaan.
– Jokainen yksittäinen metsästäjä voi tietenkin tehdä oman päätöksen.
Ruokaviraston ohjeet metsästäjille
Ruokavirasto suosittelee, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa.
Koirille ei tulisi antaa kypsentämättömiä saalislintujen osia tai lihaa.
Lisäksi koiria ei tulisi päästää syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä.
Terveetkin saalislinnut olisi hyvä kyniä ja puhdistaa kertakäyttökäsineet kädessä.
Itsestään kuolleita tai sairaita lintuja ei pidä syödä.
Siipikarjaa tai muita lintuja hoitavien henkilöiden olisi hyvä välttää vesilintujen metsästystä, samoin kuin muita kontakteja luonnonvaraisiin vesilintuihin.
Lintuinfluenssavirusten leviämistä voi estää myös pitämällä huolen metsästysvarusteiden puhtaudesta.
Lisäksi tulisi välttää käyntejä siipikarjatiloilla käyntejä metsästyksen jälkeen.
Hanhenmetsästys alkaa jo rannikolla
Vaikka vesilintujen metsästysaika alkaa varsinaisesti vasta elokuun loppupuolella, saavat metsästäjät ampua kahta hanhilajia jo torstaista 10.8. alkaen.
Tuolloin alkaa meri- ja kanadanhanhen aikaistettu metsästys rannikkoalueilla.
Aikaistamista on perusteltu viljelyvahinkojen ehkäisyllä. Niinpä aikaistettu metsästys on luvallista vain rannikkoalueen pelloilla, joilla on tarkoitus tuottaa satoa elintarvikkeeksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi.
Tukikelpoisilla riistalaitumilla tai riistapelloilla aikaistettu metsästäminen ei ole luvallista.
Sisämaata aikaistaminen ei koske, sillä merihanhi on vasta levittäytymässä järvialueiden pesijäksi. Merihanhea koskee myös kahden linnun vuorokausikiintiö.
Meri- ja kanadanhanhien metsästys jatkuu normaaliin myös rannikkopeltojen ulkopuolella 20.8. kello 12 alkaen.
Suomen riistakeskus muistuttaa metsästäjiä lajinmäärityksen tärkeydestä, sillä Suomessa on myös kokonaan rauhoitettuja hanhilajeja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.