Sote-kustannuksissa voidaan säästää 1,8-2,6 miljardia euroa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta, jota rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä.

Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on syytä ottaa niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti. Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta-, sairaanhoitopiiri- ja ERVA-aluekohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä.

Kustannukset vaihtelevat Suomessa merkittävästi kunnittain ja alueittain. Kustannuserot johtuvat eroista tarjotuissa palveluissa ja erilaisista tuotantorakenteista - eivät niinkään sairastavuudesta tai ikärakenteesta.

Sote-uudistuksessa palveluiden tavoitetasot on määriteltävä poliittisesti. Kustannuksille on myös asetettava yläraja parhaiden käytäntöjen mukaan. Niitä kuntia ja alueita, jotka ovat hoitaneet palvelut tehokkaasti, ei pidä panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia automaattisesti.

Tutkijoiden mukaan on luotava kaksiosainen sote-maksu: Kaikille samansuuruinen perusmaksu ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän aluetta varten kerättävä lisämaksu. Perusmaksuun tulee sisällyttää yhteiset kustannukset, koulutus ja haja-asustusalueiden eritysolosuhteita varten kaikilta alueilta kerättävä lisämaksu.

Tähän mennessä sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista on ollut esillä 4.12.2014 julkaistu laskelma. Sen mukaan uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia.