Kriisityöntekijä Pauliina Pudas (vas.) ja toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen ovat jalkauttaneet stressin ensiavun itsehoitomallia sote-toimijoiden pariin. Koulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja vakavan ja pitkittyneen stressin hoitoon. Kuva: Juha Sinisalo
Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikassa on elokuussa käynnistynyt hanke, jonka tarkoituksena on jalkauttaa stressin ensiavun itsehoitomalli sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tueksi.Kyseessä on koulutuspaketti, jossa opetellaan pienryhmissä tunnistamaan stressiä ja harjoitellaan sen säätelytaitoja.
Malli on kehitetty Yhdysvalloissa vakavan ja pitkittyneen stressin hoitoon muun muassa poliisin ja ensihoidon henkilöstölle, joka kohtaa työssään jatkuvaa stressiä.
– Mallia on sovellettu myös koronan tuomaan stressiin hyvin tuloksin. Stressin selättämiseen löytyy hyviä työkaluja, toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen sanoo.
Koulutukselle on tarvetta
Kriisityöntekijä Pauliina Pudas aloitti hankkeen parissa viime elokuussa. Takana on nyt yksi pilottiryhmä, ja toinen ryhmä järjestötoimijoille käynnistynee alkuvuoden aikana. Hankkeelle ollaan parhaillaan hakemassa jatkorahoitusta.
– Ensimmäisen kahdeksan hengen ryhmän osalta kokemukset ja palaute olivat hyviä. Se näytti, että koulutukselle on todellakin tarvetta.
Sote-henkilöstö toimii aina kovan paineen alla, mutta korona on lisännyt monen työntekijän stressiä entisestään. Koulutus on koettu siinäkin mielessä tärkeäksi juuri nyt.
– Malli sisältää seitsemän toimintaa, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan stressireaktioiden varhaismerkkeihin itsessä ja toisissa jatkuvasti, ei vain ”kriittisten tilanteiden” jälkeen, Pudas sanoo.
Kukaan ei ole stressivapaa
Jokaisen ihmisen elämään kuuluu jonkinlaisia stressitekijöitä. Ne voivat olla myös positiivista. Usein stressi kuitenkin mielletään negatiivisena.
– Positiivinen stressi auttaa selviytymään vaikeista tai uusista asioista. Stressi on liikkeelle laittava voima. Esimerkiksi urheilijat kokevat stressiä yleensä ennen urheilusuoristustaan, Eskelinen selvittää.
Stressiä aiheuttavat myös muun muassa uuden opiskelun tai työn aloittaminen tai uusi seurustelukumppani. Stressin tulisi kuitenkin olla aina mahdollisimman lyhytaikaista.
– Stressin pitkittyessä vaikeutuvat myös sekä psyykkiset että fyysiset ongelmat. Sitä kohtaa, jossa stressi vaihtuu hyvästä pahaksi, on monen vaikea tunnistaa, Pudas sanoo.Koulutuksen avulla on tarkoitus opettaa osallistujat huomaamaan paremmin ne asiat, jotka aiheuttavat itsessä tai työkaverissa stressiä. Näillä taidoilla voidaan välttää tilanteet, joissa liiallinen stressi johtaa pahimmillaan esimerkiksi työkyvyttömyyteen.
Seuraavaksi kouluihin
Tulevaisuudessa mallia on tarkoitus jalkauttaa myös lasten ja nuorten pariin. Kouluihin vietävällä mallilla halutaan tarttua ajoissa lasten ja nuorten hyvinvointiin, sillä myös heidän elämässään stressi näyttelee jo isoa osaa.
Tutkimusten mukaan stressi on vahvasti sidoksissa muun muassa masennuksen lisääntymiseen ja päihteiden käyttöön.
– Koronan vuoksi emme pääse kouluihin vielä keväällä. Tarkoitus on tehdä yhteistyötä koulukuraattoreiden ja -psykologien kanssa, Pudas sanoo.
Mitä varhemmassa vaiheessa lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan stressiä, sitä paremmin he osaavat puuttua stressaaviin tilanteisiin myös vanhempana.
– Lasten ja nuorten on hyvä tietää, miten mieli ja kroppa toimivat stressitilanteissa, Pudas pohtii.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.