STUK: Suomen säteilymittauksen resurssit eivät riitä

Suomessa ei ole riittäviä resursseja säteilymittauksiin, jos meillä tapahtuu laaja säteilyonnettomuus.Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei elinympäristön, ihmisten ja elintarviketuotannon turvallisuutta pystytä varmistamaan riittävän tehokkaasti kotimaisin voimin.

Tällaiseen arvioon on päätynyt Säteilyturvakeskus (STUK) arvioidessaan asiaa osana valmiustilanteiden mittausstrategiaa.

– Suomen mittausresurssit eivät tulisi pitkäaikaisessa ja laajamittaisessa säteilyonnettomuustilanteessa riittämään, vaan tarvitsisimme kansainvälistä mittausapua, toteaa ympäristön säteilyvalvonnan johtaja Tarja K. Ikäheimonen Stukista.

Suunnitelmaa kotimaisten viranomaisten yhteistyöstä ja ulkomaisen avun saamisesta ei kuitenkaan ole.

Vakavassa ja laajassa säteilytilanteessa vaaditaan valtavasti säteilymittauksia ja jatkuvaa tilanteen seurantaa. Viranomaisten on pystyttävä seuraamaan ja ennustamaan säteilytilanteen kehittyistä ja terveydellisiä haittoja.

Mittaustarve ulottuu suojelutoimissa olevien ihmisten ja sivullisten säteilymittauksista luonnonympäristön säteilytasojen mittaukseen.

Tarkkoja mittaustietoja tarvitaan esimerkiksi evakuointitarpeen ja elintarvikkeiden saastuneisuuden selvittämiseen sekä ennen pitkää myös sen arviointiin, pystytäänkö säteilyvaarallinen alue puhdistamaan. Vaikutukset ulottuvat yllättävän monelle yhteiskunnan sektorille, muun muassa kansainväliseen kauppaan.

Stukilla on laaja ympäristön säteilymittausverkosto, liikkuvaa laitteistoa ja asiantuntijoita. Muilla viranomaisilla on myös valmiuksia säteilymittaukseen. Suunnitelmaa viranomaisten välisestä yhteistyöstä tai asiantuntijoiden riittävyydestä tositilanteessa ei kuitenkaan ole.

– Tarkasti ei myöskään ole tiedossa, kuinka paljon kaiken kaikkiaan mittauskapasiteettia Suomessa on, Ikäheimonen toteaa.

Jos tilanne on vakava ja kestää pitkään, eivät kotimaiset mittausresurssit parhaimmilleenkaan viritettynä riitä. Stukin mukaan on selvää, että tällaisessa tilanteessa apua mittauksiin olisi saatava ulkomailta.

Suomi on mukana Kansainväisen atomienergiajärjestön (IAEA) verkostossa, johon kuuluvat maat ovat ilmoittaneet tarjoavansa mittausapua muille. Tämänkään toimivuutta tositilanteessa ei ole Suomessa selvitetty tarkasti.

Ttilanne on pahenemassa entisestään, sillä Stukin budjettiin on tehty merkittäviä leikkauksia. Tarja K. Ikäheimonen huomauttaa, että vanheneva mittauskalusto ja -menetelmät vaatisivat uudistamista. Leikkaukset vaikuttavat myös säteilyviranomaisen asiantuntijuuteen, sen kehittämiseen ja ylläpitoon.

Kyse on lisäksi käytännön henkilöstömäärästä: supistettava tutkimuspuolen henkilöstö on tähän saakka ollut käytettävissä säteilyvalmiustilanteissa.

– Meillä tulee olemaan valmiustilanteissa resurssipula. Pidemmällä aikavälillä kykymme reagoida asioihin oikeaan aikaan ja oikeassa mittakaavassa kärsii.