Sukututkimus innosti uuteen lasten tietokirjaan – Karoliina Suoniemen Ameriikan lapset kertoo siirtolaisiksi lähteneistä perheistä

Karoliina Suoniemi muistaa jo teini-ikäisenä löytäneensä mummonsa serkun Amerikasta lähettämiä kirjeitä ja kortteja. Amerikan sukulaisiaan hän ryhtyi kuitenkin selvittämään vasta pari vuotta sitten.

– Se oli salapoliisityötä My Heritagen avulla, ja sen myötä selvisi, että minulla on valtavasti sukulaisia Yhdysvalloissa.

Yksi uudelle mantereelle lähtijöistä oli isovaari Kustaa, joka muutti 17-vuotiaana Yhdysvaltoihin, mutta palasi myöhemmin takaisin.

Tietokirja siirtolaislapsista

Sukuselvitys innosti Suoniemeä jatkamaan lapsille suunnattujen tietokirjojen tekemistä. Lokakuussa ilmestynyt Ameriikan lapset kertoo siitä, miten moni suomalainen sata vuotta sitten astui valtamerilaivan kyytiin ja suuntasi kohti Pohjois-Amerikkaa.

– Myös minun oli tarkoitus oli lähteä isovaarin jalanjäljissä paikan päälle suomalaisyhteisöihin.

Ne suunnitelmat sotki korona.

– Onneksi on Google maps, Suoniemi nauraa.

Hullunrohkeat lähtijät

Ameriikan lapsissa Suoniemi kertoo isovaarinsa tarinan, mutta avaa lapsentajuisesti yleisesti Yhdysvaltoihin lähteneiden perheiden arkea ja kertoo hieman myös nykypäivän amerikansuomalaisten elämää.

– Matkalle lähtö oli kyllä älytön juttu, joka vaati ihmisiltä rohkeutta. Usein lähtijät eivät tienneet minne olivat menossa, moni ei ennen sitä ollut käynyt edes oman kylänsä ulkopuolella eivätkä he osanneet sanaakaan englantia.

Matkakin oli monivaiheinen: ensin Suomesta Ruotsiin, sitten Lontoon kautta Liverpooliin ja sieltä New Yorkin Ellis Islandille.

– Mukana oli myös lapsia. Usein isä lähti edeltä ja muu perhe seurasi perässä parin vuoden päästä. Siinä mielessä siirtolaisuus muistuttaa nykypäivän siirtolaisuutta, kun puhutaan perheen yhdistämisestä, Suoniemi sanoo.

Suomalaiset asettuivat asumaan suurten järvien alueelle ja he olivat usein tekemisissä alkuperäisväestön kanssa. Omissa kylissään asuneita suomalaisia myös syrjittiin ja nimiteltiin.

Yhteys juuriin säilyi

Kirjaa tehdessä Suoniemelle tuli tutuksi tuli myös amerikansuomi eli fingelska, jota esimerkiksi amerikansuomalaisten lehdissä käytettiin vielä 1940–50-luvuilla.

Suomalaiset juuret ovat Suoniemen mukaan yhä tärkeät monissa siirtolaissuvuissa, vaikka side suomenkieleen muutoin on kadonnut.

– Sellaiset suomenkieliset sanat, joissa oli iso tunnelataus kuitenkin säilyivät.

Kirjassa esitellään myös tosielämän mielenkiintoisia suomalaissiirtolaisia, kuten aikanaan maailman pisin mies, Louis Moilanen tai Amerikan hanuriprinsessa Viola Turpeinen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut