Suolapitoisuuden vakaus on hyväksi Saaristomerelle

Viime viikkoina Suomenlahdella tehdyt havainnot kohonneista, yksittäisistä suolapitoisuuden nousuista johtuvat voimakkaiden itätuulten aiheuttamasta syväveden kumpuamisesta, tiedottaa Varsinais-Suomen Ely-keskus.

Suomen rannikkoalueilla, etenkään Saaristomerellä, vesien suolapitoisuudet eivät ole muuttuneet viimeiseen sataan vuoteen. Ainoastaan voimakkaiden ja harvinaisten suolapulssien jäljiltä suolapitoisuudessa on aiheutunut nousua. 

Sen sijaan virtaamien ajallinen vaihtelu on muuttunut niin, että viime vuosikymmeninä talviaikaiset virtaamat ovat kasvaneet ja kuivuusjaksojen määrä on kasvanut.

Tämä vakaus on hyväksi rannikkovesien ekosysteemeille ja ylläpitää myönteisiä vaikutuksia eri eliökantojen tilassa. Esimerkiksi Saaristomerellä alhaisissa ja tasaisissa suolaisuusoloissa silakan lisääntyminen onnistuu hyvin.

Myös rannikkoekosysteemin avainlaji rakkolevä on hyötynyt vallitsevista suolapitoisuuksista.

Suomen rannikkoalueilla on perinteisesti läjitetty vesirakentamisesta peräisin olevia ruoppausmassoja mereen. Alhaisissa ja tasaisissa suolapitoisuuksissa läjitysmassat vajoavat nopeammin ja sedimentoituvat paremmin kuin korkeissa ja vaihtelevissa pitoisuuksissa.

Viimeisin merkittävä ns. suolapulssi syntyi joulukuussa 2014. Sen vaikutuksia Suomen rannikkovesissä ei ole näkynyt.