Suomalaisten maine kriisinhallintatehtävissä on huippukorkea, kehuu Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela.
– Suomalaiset tiedetään rauhallisiksi. Suomalainen neuvottelee vielä, kun toiset jo käyttäisivät aseita. Näin vastapuoli ei menetä kasvojaan ja paikalliset arvostavat suomalaisia, Koskela kuvailee.
Koskelalla on tarjota niin sanotun kansanluonteen lisäksi muutama uskottavan tuntuinen selitys suomalaisten hyvälle maineelle.
– Tärkeää on, ettei suomalaisilla ole ennakkoasenteita. Suurin syy on kuitenkin koulutustasomme, niin koulun kuin Puolustusvoimien. Rauhanturvaajamme lähtevät hyvin valmistautuneina, myös paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin perehtyneinä. Väitän, että kriisinhallinnassa Suomi on kansainvälisesti ellei ykkönen, niin ainakin palkintosijoilla osaamisessa.
Raketti-iskuja ja ebolavirusta
Kuusikymppinen prikaatikenraali evp tietää, mistä puhuu. Hänellä on takana harvinaisen pitkä ja komea ura kansainvälisissä tehtävissä. Koskela on joutunut tiukkoihin tilanteisiin esimerkiksi Afrikassa, Afganistanissa, Irakissa ja Euroopassa.
– Olen ollut raketti-iskuissa ja vastaavissa, mutten haluaisi niitä korostaa. Ne ovat poikkeuksia.
Koskela kuuluu niin sanotun saunaterapian kannattajiin. Parasta vertaistukea on kokemusten perkaaminen lauteilla muiden pahoissa paikoissa olleiden kanssa.
– Ehkä vaikeimmin hallittava tilanne oli ebolaviruksen nopea leviäminen Liberiassa. Omaa työtä piti silti jatkaa. Ebolan torjunnasta olisi muuten ollut opittavaa, mutta Suomessa se ei tuntunut kiinnostavan ketään.
Ei sotimaan, eikä ongelmiaan pakoon
Rauhanturvatehtävät sopivat Koskelan mukaan normisuomalaisille, joiden oma elämä on tasapainossa. Entä kenelle keikkoja ei voi suositella?
– Niille, jotka kuvittelevat lähtevänsä sotimaan. Ei myöskään kannata lähteä pakoon kotimaan ongelmia. Pitää muistaa, että mennään aina sotatoimi- ja konfliktialueelle.
Se tarkoittaa, että uhka on aina läsnä. Miten pelkoa voi hallita?
– Sanon jokaiselle lähtijälle, että mentaaliharjoittelu on hyvin tärkeää. Pitää käydä mielessään läpi, että eteen voi tulla aseellista uhkaa tai tauteja.
Komennuksilla on aina mukana ammattiauttajia. Liitto tarjoaa kotiutuville vertaistukea.
Pari vuotta myös kunnanjohtajana
Liitolla on noin 6 100 jäsentä, mutta se edustaa Koskelan mukaan noin 50 000 sotilaspalveluun tai siviilikriisinhallintaan osallistunutta. Tällä hetkellä tehtävissä on viitisensataa suomalaista. Se on selvästi vähemmän kuin huippuvuosina.
– Tuntuu, ettei tätä toimintaa tunneta entiseen tapaan. Ja sitten on se valitettavan yleinen väärä luulo, että lähtijällä pitää olla Porin prikaatin valmiusjoukkokoulutus. Se ei todellakaan pidä paikkaansa.
Koskela työskenteli pari vuotta Enontekiön kunnanjohtajana. Hän kertoo pitäneensä työstä, mutta veri veti taas maailmalle, kun mielenkiintoista kansainvälistä johtotehtävää tarjottiin.
Joko se oli viimeinen keikka?
– Jos kysytään, niin olen käytettävissä. Ikäkään ei ole takaraja kenraalitason tehtävissä, Koskela vastaa.Sanoisin, että innostuneesti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.