Suomen presidentit 2/12: Reissu-Lasse loi Suomen ulkosuhteet länsimaihin

Suomen toinen presidentti kehitti kasvinjalostusta ja yritti saada suomalaiset popsimaan kaniineja. Viidestä matkasta tuli sanomista.

Lars Kristian Relander syntyi Laatokan rannalla Kurkijoella 31.5.1883. Kouluvuosina nimi suomentui Lauriksi.

Relander oli koulutukseltaan agronomi. Relanderilla oli kanitarha Helsingin maalaiskunnassa, jota nykyisin Vantaaksi kutsutaan.

Relanderin ponnisteluista huolimatta suomalaiset eivät innostuneet syömään kaneja yhtä paljon kuin monet eurooppalaiset kansat.

Eivät, vaikka mies kirjoitti kaniininhoito-oppaankin. Se arvatenkin harmitti Relanderia, joka näki kanien merkityksen nuoren valtion huoltovarmuudelle.

Tohtoriksi opiskellut Relander oli ennen kaikkea kasvinjalostuksen kehittäjä. Väitöskirjan aiheena oli siementen itävyys.

Yliopiston dosentiksi Relander ei kuitenkaan kelvannut. Ratkaisevan tyrmäävän lausunnon antoi professori A.K. Cajander, tuleva pääministeri.

Relander valittiin maalaisliiton kansanedustajaksi 1910 ja eduskunnan puhemieheksi 1919. Viipurin läänin maaherra hänestä tuli 1920.

Yllättäen ehdolle asetettu vasta 41-vuotias Relander voitti presidentinvaalissa 1925 Risto Rytin. Relander olisi halunnut jatkaa presidenttinä, mutta oma puolue ei enää tukenut.

Pressakauden jälkeen Relander oli muun muassa Suomen Maalaisten keskinäisen palovakuutusyhtiön toimitusjohtaja. Yhtiö on tänään osa Lähi-Tapiolaa.

Relander sai vaimonsa Signen kanssa kaksi lasta.

Kesiään Relanderit viettivät Pamppusaaressa, Karjalan kannaksella. Se jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.Lauri Kristian Relander kuoli sydänkohtaukseen helmikuussa 1942.

MITÄ?

Relanderin presidenttikauden hallitukset olivat yhtä lukuun ottamatta vähemmistöhallituksia. Ajat olivat vaikeat. Puolueiden välit olivat kireät, henkilötkin riitelivät.Relander on heikon presidentin maineessa. Merkittävää on, että hän otti sosialidemokraatit hallitukseen. Se sitoi sosialidemokraatteja parlamentarismin kannattajiksi, mikä oli tärkeä askel kansallisen eheytymisen tiellä.Karjalan poikana Relander ajatteli, että Suomen kansan taistelu idän uhkaa vastaan koskee kaikkia elämänarvoja.Relander allekirjoitti Lapuan liikkeen vaatimat kommunistilait, joiden perusteella kommunistista toimintaa lakkautettiin, eivätkä kommunistit voineet asettua ehdolle vaaleissa.Suomen toinen presidentti tunnetaan ”Reissu-Lassena”. Irvileuat lohkaisivat, että Suomi sai juristipresidentin jälkeen turistipresidentin. Lisänimeen riitti viisi ulkomaanmatkaa Pohjoismaihin ja Baltiaan.Edeltäjä Ståhlberg ei tehnyt yhtään valtiovierailua. Näin Relanderin voi sanoa luoneen Suomen ulkosuhteet länteen.Erikoista: pääministeri Väinö Tanner (sd.) tuurasi presidenttiä, kun tämä oli kuukausia sairaslomalla 1927.

MISSÄ?

Matti Peltokankaan suunnittelema Relanderin muistomerkki paljastettiin vuonna 1996 Hesperian esplanadilla Runeberginkadun varressa.Kulosaaressa on Relanderin-aukio.Relander on haudattu Helsingin Hietaniemeen.Raumanmerellä on Relanderinmatala, mutta nimi ei viittaa presidenttiin, vaan matalikon löytäneeseen luotsiaseman päällikköön Kustaa Reilanderiin.

SUOMESSA?

Kieltolaki oli voimassa koko Relanderin kauden.Torpedovene S2 upposi Pohjanlahdella, 54 ihmistä hukkui vuonna 1925.AIV-rehun laajamittainen tuotanto alkoi Askolassa 1928. Artturi Ilmari Virtanen sai keksinnöstä Nobelin kemianpalkinnon myöhemmin.

RAUMALLA?

Merikylpylä avattiin 1926.Eurajoen kristillinen opisto aloitti toimintansa 1926.Kauppaoppilaitoksen koulurakennus valmistui 1927.Otanlahdessa ensimmäinen lentonäytös 1929. Lyhytaikainen lentoliikenne Rauma-Pori-Mäntyluoto käynnistyi 1930.Hjalmar Nortamon patsas paljastettiin 1930.Pallo-Iirot perustettiin 1930.

MAAILMALLA?

Charles Lindbergh lensi yksin yli Atlantin 1927.Ensimmäinen äänielokuva esitettiin USA:ssa 1927.Josif Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa syrjäyttämällä Lev Trotskin 1927.Naiset saivat ensi kertaa osallistua olympialaisiin 1928.Skotlantilainen Alexander Fleming löysi penisilliinin 1928.Wall Streetin pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouskriisin 1929. Se tuntui Suomessakin.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut