Mäki-Petäys on aktiiviliikkuja. Hän sanoo pelanneensa paljon sulkapalloa ja squashia, mutta enää paikat eivät kestä kyseisiä lajeja. "Käyn salilla, sauvakävelen, hiihdän ja pyöräilen maastossa. Tällä maastopyörällä kuljen myös työmatkat", kertoo Rauman paperitehtaan johtaja.
Nimen takana -sarjassa Länsi-Suomi esittelee ihmisiä lehden sivuilla esiintyvien nimien takaa.
Jari Mäki-Petäys hurauttaa haastatteluun sähköavusteisella maastopyörällä. Palataan siihen myöhemmin. Aloitetaan kysymällä mitä UPM:n Rauman-paperitehtaalle kuuluu.
– Juuri nyt on seisokki. Viime viikonloppuna alkoi, vastaa tehtaanjohtaja.
Toimittajan kysyvän ilmeen havaitessaan hän tarkentaa heti: kyse on ihan suunnitellusta seisokista.
– Syynä on biologisen vedenpuhdistamon ohjausjärjestelmän uusiminen. Ensi viikon alussa lähtevät meidän paperitehdas ja Fibren sellu vuorotellen käyntiin.
112 päivän lakko
Paperitehtaan vuosi alkoi poikkeuksellisen pitkällä lakolla. Sehän kesti kesti peräti 112 päivää.
– Haettiin liiketoimintakohtaisia sopimuksia, ja ne myös saatiin. Se oli tärkeää, jotta pystymme paremmin kehittämään työtä. Painopapereissa on laskevan kysynnän trendi, esimerkiksi sellussa tai biopolttoaineissa on ihan erilainen markkinatilanne.
– Toinen merkittävä asia oli siirtyminen kausipalkasta tuntipalkkaan. Työaikoihin saatiin jonkin verran lisää joustavuutta, joita tarvitaan kysynnän vaihtelun takia.
Ilman ei jäänyt kukaan
Tehtaanjohtaja ei koe lakon jättäneen juopaa Rauman tehtaalle.
– Itsellä on ajatus, että neljän vuoden sopimus auttaa meitä tekemään yhdessä tulevaisuutta. Iso tavoite on, että Suomessa voi tehdä paperia ja sellua vielä pitkään, linjaa Mäki-Petäys.
Hänen tiedossaan ei ole, että mikään asiakas olisi jäänyt kokonaan ilman paperia lakon takia. UPM myi paperia varastoista sekä Saksan, Itävallan ja Skotlannin tehtailtaan.
Kuva: Janne Rantanen
Vähiin käyvät paperikoneet
Painopaperia valmistavat koneet ovat käyneet Suomessa vähiin.
Raumalla on neljästä koneesta jäljellä kaksi, vanhin (1969) ja nuorin (1998). Niillä UPM pystyy tekemään vuodessa 665 000 tonnia kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia.
– Jämsänkoskella on yksi, Kaukaalla yksi ja Kymissä kaksi painopaperikonetta. Kilpailijoista Sapilla on kolme konetta Kirkniemessä ja Stora Ensolla kaksi Anjalassa, luettelee Mäki-Petäys.
Paperikoneiden pudotuspelejä käydään globaalissa sarjassa. UPM:llä on koneita myös Saksassa, Itävallassa, Skotlannissa ja USA:ssa.
– Yritys, UPM Communication Papers, seuraa kilpailukykyä jatkuvasti ja arvioi eri yksiköiden tulosta sekä tulevaisuuden näkymiä.
Rauman asema "erityisen hyvä"
Rauman-tehtaan näkymiä Mäki-Petäys pitää tässä kovassa kisassa erityisen hyvinä.
– Meillä on osaava henkilöstö. Isoja investointeja ei tarvita, sillä koneet ovat hyvässä kunnossa. Logistinen sijainti Rauman sataman vieressä on erinomainen, varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoita ajatellen. Energiahallinta on mallillaan kilpailijoihin verrattuna. Se asia on muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, arvioi tehtaanjohtaja.
Tehdas työllistää suoraan noin 350 ihmistä.
– Kerrannaisvaikutukset ovat todella suuret. Tehdas työllistää palveluyrityksissä ja porttien ulkopuolella. Kokonaisuus palvelee hyvin meitä ja muutakin teollisuutta Raumalla.
Kolmannes elämästä Raumalla
Mäki-Petäykselle tulee täyteen 60 vuotta. Niistä hän on asunut Raumalla kohdakkoin 20 vuotta.
Käytännössä koko työuransa mies on tehnyt UPM:n palkkalistoilla.
– 14-vuotiaasta lähtien olin Kajaani-yhtiön kesätöissä metsiä mittaamassa, kylvämässä ja raivaamassa. Lukion jälkeen olin kahdeksan kuukautta Neuvostoliitossa puita mittaamassa. Onhan tässä töitä tehty.
Mäki-Petäys valmistui prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. Hän teki diplomityönsä Kajaanin paperitehtaalle, jonne jäi PK3:n käyttöinsinööriksi.
Ihmisen kokoinen kaupunki
Viime vuosituhannen lopulla Mäki-Petäys asui perheineen puolitoista vuotta Rouenissa Ranskassa.
– Olin projektipäällikkönä, kun UPM:n Chapelle Darblayn tehdas muutettiin vain kierrätyskuitua käyttäväksi. Opettavainen reissu, eikä pienten lasten kanssa ihan helppo.
Mäki-Petäys palasi Kajaanin-tehtaalle PK4:n tuotantopäälliköksi. Vuonna 2002 kävi kutsu Raumalle kuitu- ja energiaosaston vetäjäksi.
– Ei Raumalle muuttokaan helppoa ollut, mutta hyvin olemme viihtyneet. Rauma on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa on hyvät palvelut ja kaikki lähellä.
Vaimo Sari on hammaslääkäri. Aikuiset lapset ovat muuttaneet pois. Juho on hammaslääkäri, joka erikoistuu suu- ja leukakirurgiaan Turun yliopiston jatko-opinnoissa. Ekonomi Anniina tekee digimarkkinoinnin töitä Oulussa.
Mailapelit saivat jäädä
Niin, se pyörä.
Mäki-Petäys on aktiiviliikkuja. Hän sanoo pelanneensa paljon sulkapalloa ja squashia, mutta enää paikat eivät kestä kyseisiä lajeja.
– Käyn salilla, sauvakävelen, hiihdän ja pyöräilen maastossa. Tällä maastopyörällä kuljen myös työmatkat, kertoo Mäki-Petäys.
Junnuna hän pelasi Kajaanin Hokissa jääkiekkoa ja Kajaanin Pallokerhossa pesäpalloa.
– Pesistä pelasin ihan tosissani. Kohokohta oli kun B-junnuissa kerrankin voitimme Sotkamon Jymyn ja sijoituimme SM-sarjassa neljänneksi. Sitten totesin, ettei aika riitä kaikkeen ja ettei minusta huippupelaajaa tulisi.
Ei paattia, mökki kaukana
Mies tuumaa raumalaistuneensa, muttei siinä määrin, että olisi paatin hankkinut.
– Kun ei ole mökkiäkään täällä, hän perustelee.
Mökki on sen verran kaukana, ettei sinne Raumalta veneellä aja. Hailuodossa, Oulun naapurikunnassa.
– Kolme vuotta sitten ostettiin sieltä loma-asunto. Se olikin hyvä tukikohta koronan aikaan. Siellä on muuten oikein mukavat maastopyöräreitit!
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.