Suomi näyttää aivan porkkanan muotoiselta hollantilaisen Abraham Orteliuksen vuonna 1598 piirtämässä kartassa. Kaukaisen Pohjolan muodot alkavat kuitenkin hahmottua oikeaan suuntaan, ja kartalta löytyvät jo Rauma ja Turku.
Satakunnan Museon Kartalla ollaan -näyttely esittelee vanhoja karttoja, atlaksia ja karttapalloja merenkulkuneuvos Juha Nurmisen yksityiskokoelmista sekä John Nurmisen säätiön kokoelmista.
Saari, jota ei ole
– Mielenkiintoinen ilmiö monissa Pohjolan kartoissa on Islannin luoteispuolella sijaitseva saari, Frisland, jota jotkut merenkulkijat ovat yrittäneet löytää, kertoo museoassistentti Sari Kaarto.
Kartantekijät tekivät karttoihin myös tahallisia virheitä, jollainen Frislandkin on.
Nicolaas Visscherin 1600-luvun puolivälin maailmankartassa Kalifornia on piirretty saareksi, tätä aiemmin se oli usein niemimaa. Täyttä varmuutta siitä, oliko kyseessä tahallinen virhe vai halusivatko löytöretkillään Amerikassa käyneet espanjalaiset harhauttaa muita merenkävijöitä, ei ole.
– Karttojen teko oli bisnestä, eikä kaikkea tietoa haluttu paljastaa muille.
Kuuluisa Carta Marina
Pohjolan kaltaisen syrjäisen alueen kuvaaminen oli varhaisille kartografeille haastavaa. Maankohoamisen vuoksi meren ja mantereen suhde muuttui jatkuvasti ja rannikon kymmenettuhannet luodot ja saaret tekivät karttojen laatimisesta vaikeaa.
Saksalaisen Nicolaus Germanuksen kartassa vuodelta 1482 Suomen kautta kulkee mystinen maayhteys Grönlantiin.
Tunnetuin varhaista Suomea ja muita Pohjoismaita kuvaavista kartoista on piispa Olaus Magnuksen runsaasti kuvitettu Carta Marina vuodelta 1539.
– Kartalla oli myös poliittinen ja uskonnollinen tarkoitusperänsä, sillä Olaus Magnus oli katolisen kirkon entinen piispa. Kartta valmistui maanpaossa Italiassa, ja hän halusi osoittaa paaville, miten merkittävän alueen se menetti Kustaa Vaasan reformoitua kirkon, Kaarto kertoo.
Kartta oli taideteos
Visuaalisesti näyttävään karttaan on kuvattu paikallista elämää ja elinkeinoja ja siinä on myös erikoisia eläinhahmoja.Vanhat kartat olivatkin usein taideteoksia täynnä yksityiskohtia, joita kartografit tai taiteilijat piirsivät kartan tyhjiin kohtiin ja marginaaleihin.
Abraham Orteliuksen kartassa Atlantille on sijoitettu Pohjolan näkki, joka soittaa viola de gambaa. Kartussilla istuu apina, jota saamelaiset antiikin kirjailijoiden mukaan muistuttivat.
Ulmin painoksessa kuvituksensa on käytetty kreikkalaista mytologiaa ja Raamatun kertomuksia.
Yksinkertainen maailma
Näyttelyn varhaisin kartta, Herefordin mappa mundi 1300-luvulta, näyttää museoassistentti Sari Kaarron mukaan enemmän kaupunkien turistikartalta kuin varsinaiselta kartalta.
Alkuperäisenä se löytyy Herefordin katedraalista Brittein saarilta. Vasikannahalle tehdyn pyhiinvaelluskartan keskellä on Jerusalem, ympärillä Välimeri, Don- ja Niili-joet. Kaikkea tätä ympäröi maailmanmeri.
– Pyhiinvaelluskartan maailma on yksinkertainen ja alisteinen kristinuskolle.
Kartta sinänsä ei ole yksinkertainen: siinä on yli tuhat kuva-aihetta.
Se on todennäköisesti tehty luostarissa.
– Vaikka jo antiikin aikana Klaudius Ptoleimaios kehitti tavan projisoida maapallo tasoon, 1300–1400-luvulla elettiin taantumavaihetta, jolloin oli vain mappa mundeja ja merenkävijöiden karttoja. Tekniikka löydettiin uudelleen renessanssin aikana.
Valtapolitiikkaa ja propagandaa
Ensimmäinen painettu maailmankartta sisältyy vuonna 1477 Bolognassa ilmestyneeseen versioon Ptolemaoiksen Geographiasta.
Geographia perustui 100-luvulla Aleksandriassa eläneen matemaatikon, astronomin ja maantieteilijän oppeihin siitä, miten pituus- ja leveyspiirit matemaattisesti suhteutetaan ja miten kaupungit, meret ja joet saadaan sijoitettua kartalle oikeassa suhteessa toisiinsa.
Geografian jälkeen maailman kuvaaminen kartalle alkoi kehittyä nopeasti.Kirjapainotaidon myötä uusi tieto levisi nopeasti ja kartat tarkentuivat. Painetusta maailmankartasta tuli sekä maantieteellisen tiedon kulutushyödyke että valtapolitiikan ja propagandan väline.
Kartoista voikin Kaarron mukaan lukea aikakautensa poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista ja kulttuurisista suhteista.
– Hartman Schedelin kartan kuvituksessa esimerkiksi kannatetaan orjakauppaa ja afrikkalaiset nähdään barbaareina ja kannibaaleina. Afrikka nähtiin kartoissa ylipäätään pitkään vain Pohjois-Afrikkana ja muu osa oli tuntematon.
Schedelin karttaa reunustavat ihmisenkaltaiset oliot, jollaisten uskottiin asuvan maailman äärissä. Hahmot pohjautuvat myyttisiin satuihin ja keskiajan matkailijoiden kertomuksiin.
Kartoista tuli bisnes
Löytöretket ja uusien kauppareittien etsiminen avasivat maailmaa Euroopan ulkopuolelle ja tarve uusien karttojen tuottamiseen kasvoi. Kartantekeminen kasvoi merkittäväksi liiketoiminnaksi.
– Niiden valmistus räjähti käsiin 1500–1600-luvilla, ja erityisesti Hollannissa kartat olivat valtava bisnes.
Näyttelyssä esitellään myös paikallisia karttoja sekä kartoittamiseen tarvittavia välineitä Maanmittauslaitoksen kokoelmista, muun muassa mittapöytä välineineen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.