Hermanni Koivunen (vas.), Iiro Kauppi ja Aleksi Arvele sanovat, että varusmiesaika on muuttanut käsitystä palveluksesta. Tilanne maailmalla on tehnyt kaikesta paljon todellisempaa ja myös arvostus veteraaneja kohtaa on entisestään noussut. Kuvat: Juha Sinisalo
Joulukuun puolivälissä päättyvä varusmiespalvelus on ollut Aleksi Arvelalle, Iiro Kaupille ja Hermanni Koivuselle merkittävä monessa mielessä.
Heistä jokainen astui palvelukseen Porin prikaatiin motivoituneena ja koska "niin kuului tehdä". Aika armeijan harmaissa on kuitenkin muuttanut ajattelua. Päällimmäisenä ei enää ole ajatus vain velvollisuudesta, joka oli täytettävä.
– Olin motivoitunut armeijasta aiemminkin, mutta palveluksen aikana motivaatio on kasvanut ja näkemys jotenkin vakavoitunut. Moni asia tuntuu tämän jälkeen todellisemmalta kuin ennen armeija-aikaa, pohtii euralainen Iiro Kauppi, 20.
Myös Raumalta kotoisin oleva Aleksi Arvela, 21, näkee, että nykyinen maailmantilanne on muuttanut näkemystä varusmiespalveluksesta.
– Se on vakavoittanut ajatuksia ja tehnyt selvemmäksi sen, miksi armeijassa ollaan.– Aluksi tuntui, että palvelukseen astutaan, koska on pakko. Nyt ajattelen niin, että armeijaan tullaan, että voimme pitää Suomen itsenäisenä ja osoittaa, että ei tänne noin vain talsita.
Henkinen muutos suurin
Varusmiesajalla on ollut kaikkiin myös henkilökohtaista vaikutusta. Hermanni Koivunen, 19, myöntää, että kun hän astui sisään Porin prikaatin pääportista viime heinäkuussa ja vaikka motivaatio oli kohdillaan, tuntui, että näinkö puoli vuotta tai vuosi elämästä menee ikään kuin "hukkaan".
Porista kotoisin oleva Koivunen ajattelee nyt toisin.– Motivaatiota on enemmän ja tuntuu, että olen kasvanut niin henkisesti kuin fyysisesti. Tämän huomasi heti muutama viikko palvelukseen astumisesta.
Suurin muutos tapahtui henkisellä puolella.– Olen ollut kova suustani siviilissä, ja jos en ole jostain tykännyt, olen antanut sanallisesti takaisin. Itsehillintä on palveluksen aikana kasvanut.
Porin prikaatissa 14. joulukuuta asti palveleva kolmikko vastasi viiteen kysymykseen. Näin varusmiehet tuumaavat Suomesta ja suomalaisuudesta, itsenäisyydestä sekä siitä, millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat.
Upseerikokelas Aleksi Arvela.
Aleksi Arvela, 21, Rauma Upseerikokelas
1. Suomi on hyvä ja turvallinen maa asua. Nuoren näkökulmasta kaikki toimii helposti, kuten terveydenhuolto ja koulutus. Ei tarvitse turhaan ressata.2. Suomesta kuuluu olla ylpeä, ja uskon, että Suomi pysyy aina itsenäisenä maana. Meidän tulee arvostaa niitä, jotka ovat tehneet ja tekevät töitä tämän eteen.3. Maailman tapahtumat ovat vaikuttaneet niin, että olen valmis astumaan rintamalle, jos olisi pakko tehdä niin. Täällä armeijassa me harjoittelemme joka päivä juuri siksi, että näin ei tarvitsisi tehdä. Tämä asia kirkastui minulle muutaman viikon palveluksen jälkeen.4. Minulla ei ole mitään varmoja tulevaisuuden suunnitelmia. Ainoa varma asia on, että pelaan jatkossakin jalkapalloa. Jos en pääse opiskelemaan, ei ole poissuljettua, että jäisin joksikin aikaa armeijan palvelukseen.5. Mielestäni jokaisen suomalaisen velvollisuus on viettää itsenäisyyspäivää jollakin tavalla. Me käymme yleensä kahvilla, ja muutenkin juhlistamme päivää. Eihän itsenäisyyspäivä kuitenkaan ole mikään normipäivä.Viestini itsenäiselle Suomelle ja suomalaisille: Suomi on ihan hyvissä käsissä! Osaa meistä varmaan pelottaa välillä, mutta ei suomalaisten tarvitse pelätä. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuutemme parantui.
Alikersantti Iiro Kauppi.
Iiro Kauppi, 20, Eura alikersantti
1. Suomi näyttää näin itsenäisyyspäivänä hyvältä, turvalliselta ja luonto on kaunis.2. Itsenäisyys merkitsee minulle sitä, että maailman kriiseistä ja sodista huolimatta Suomessa voi elää turvallisesti eikä tarvitse pelätä.3. Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt turvallisuuden tunnetta. Sen sijaan Ukrainan hyökkäyssota ei ainakaan varusmiehen näkökulmasta ole vaikuttanut palveluksen sisältöön.4. Tulevaisuuden päätavoitteeni on taloudellisesti riippumaton elämä ja perhe. Haluaisin, että kaikki asiat olisivat kunnossa, että ei tarvitsisi stressata koko ajan. Menen tammikuussa töihin Leimetille, missä olin jo lukioaikana. Haen kevään yhteishaussa opiskelemaan, ja haaveena olisi päästä aloittaa diplomi-insinöörin opinnot. Tärkeää on, että ala on sellainen, missä on töitä tarjolla.5. Meillä ei mitään erityisiä perinteitä itsenäisyyspäivän vietossa.Viestini itsenäiselle Suomelle ja suomalaisille: Seuraavalle saapumiserälle haluan sanoa, että armeijaan kannattaa tulla avoimin mielin ja palvelusaika kannattaa ottaa tosissaan, jos vaikka joutuu kovalle tielle. Arvostan paljon veteraaneja varsinkin, kun mietin, millaisissa olosuhteissa ja varusteissa he puolustivat Suomen itsenäisyyttä. Kyllä se pistää miettimään.
Jääkäri Hermanni Koivunen.
Hermanni Koivunen, 19, Pori Jääkäri
1. Suomi on ennen kaikkea turvallinen maa. Maailmalla arvostetaan sitä, että asiat ovat meillä tosi hyvin. Tykkään matkustaa paljon, ja olen usein pohtinut, että olisi hienoa asua ulkomailla, vaikkapa Amerikassa. Kun sitten miettii, miten muualla on esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus järjestetty, niin en tiedä, onko muutto hyvä ajatus sittenkään.2. Itsenäisyys merkitsee minulle turvallisuutta ja sitä, että on tämä oma kansa eikä mikään ulkopuolinen ole määräämässä meitä. Kunnioitan suuresti veteraaneja, jotka meille itsenäisyyden ovat hoitaneet.3. Kun tietoa Ukrainan tapahtumista tuli, tuntuu, että se sai aikaan kaaoksen meillä, että mitä se merkitsee. Nato-jäsenyyttä moni varmaan mietti, että onko hyvä vai ei. Mielestäni Nato on kuitenkin saanut aikaan jonkinlaista lisäturvallisuutta.4. Haluaisin päästä opiskelemaan talousalaa, mieluiten kauppakorkeakouluun. Toiveissa on muuttaa opiskelemaan Porista isompaan kaupunkiin ja nähdä vähän muutakin elämää. Ammatista ei vielä ole tietoa, mutta koulutus avaa monenlaisia mahdollisuuksia.5. Meillä ei perheessä ole mitään erityisiä itsenäisyyspäivän perinteitä. Yleensä käymme isovanhempien luona kahvilla tai syömässä. He asuvat kerrostalossa, ja pihalla liehuu Suomen lippu salossa. Sytytämme myös sinivalkoisia kynttilöitä.Viestini itsenäiselle Suomelle ja suomalaisille: Olemme etuoikeutettuja tästä maasta, siksi isänmaasta saa ja täytyy olla ylpeä.
Näihin kysymyksiin varusmiehet vastasivat
1. Suomi täyttää 106 vuotta. Millaiselta Suomi sinun silmissäsi näyttää tänä päivänä? Millainen maa Suomi on?
2. Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?
3. Miten Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys ovat vaikuttaneet Suomeen, suomalaisiin ja Suomen itsenäisyyteen?
4. Millaisena näet omat tulevaisuutesi? Millaisia haaveita ja toiveita sinulla on työurasi ja henkilökohtaisen elämäsi osalta?
5. Miten aiot viettää itsenäisyyspäivää? Onko sinulla jotain perinteitä, joista haluat pitää kiinni? Entä mikä on viestisi 106-vuotiaalle Suomelle?
Porin prikaati
Prikaatissa koulutetaan vuosittain yli 4 000 varusmiestä. Lisäksi prikaati tukee reserviläisten vapaaehtoisia harjoituksia ja koulutustilaisuuksia.
Suomen puolustamisen lisäksi sotilaita koulutetaan vaativiin kriisinhallintatehtäviin ympäri maailman.
Varusmiehiä koulutetaan kahdella paikkakunnalla, Säkylässä ja Niinisalossa. Joukkoyksiköitä on viisi: Satakunnan jääkäripataljoona, Satakunnan pioneeri- ja viestipataljoona, Satakunnan tykistörykmentti, Varsinais-Suomen huoltopataljoona sekä Pohjanmaan jääkäripataljoona.
Säkylässä toimivan Satakunnan jääkäripataljoonan perusyksiköt ovat 1. ja 2. jääkärikomppania, Panssarintorjuntakomppania sekä Sotilaspoliisikomppania.
Koulutusta annetaan jääkärikoulutuksen lisäksi myös kaikkiin jääkärikomppanioiden erityistehtäviin kuten tarkka-ampujat, tiedustelijat, tulenjohto- ja tuliasematehtävät. Pataljoonassa koulutetaan myös panssarintorjunta- miehet, ajoneuvomiehistöt, taistelupelastajat ja muut huollon erityistehtävät.
Lähde: https://maavoimat.fi/porin-prikaati
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.