"Suomi on meille aktiivinen ja varovainen ystävä" – demokraattisen Valko-Venäjän johtaja Svjatlana Tsihanouskaja kertoo haastattelussamme suunnitelmista pitää rehelliset vaalit syksyllä

Svjatlana Tsihanouskaja puhuu Valko-Venäjän poliittisten vankien ja poliisien pahoinpitelemien demokratian tukijoiden puolesta Suomessa. –  Minusta ei riitä kaikkeen. Meillä on yhteen hiileen puhaltava kansa. Moni on noussut antamaan juridista tai muuta tukeaan väärin syytetyille ja poliittisille vangeille, Tsihanouskaja sanoo Lännen Median lehdille.
Svjatlana Tsihanouskaja puhuu Valko-Venäjän poliittisten vankien ja poliisien pahoinpitelemien demokratian tukijoiden puolesta Suomessa. – Minusta ei riitä kaikkeen. Meillä on yhteen hiileen puhaltava kansa. Moni on noussut antamaan juridista tai muuta tukeaan väärin syytetyille ja poliittisille vangeille, Tsihanouskaja sanoo Lännen Median lehdille. Kuva: Arttu Laitala

Vierailtuaan koko alkuviikon Suomessa demokraattisen Valko-Venäjän epävirallinen presidentti Svjatlana Tsihanouskaja huokuu tyytyväisyyttä. Ystävällinen hymy ja päättäväisyys välittyvät koronamaskin läpikin haastattelupaikassa helsinkiläishotellin kabinetissa.

Paine kotimaasta on silti kova. Jopa vuosien perusteettomia ja poliittisia tuomiota luetaan nyt päivittäin. Epävirallisen valtiovieraan oma aviomies on ollut vankilassa yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta.

Tsihanouskaja luonnehtii, että Suomen vierailulla Valko-Venäjän asia sai osakseen "suurta myötätuntoa ja kiinnostuneisuutta".

– Me tietysti keskustelimme neuvotteluista, joita kohti pyrimme, Tsihanouskaja sanoo.

– Suomi on Etyjin jäsenmaa, pitkään lännen ja Venäjän välissä erinomaisesti tasapainoillut maa, ja taaskin tarvitaan välittäjänä olemista, neuvottelujen järjestämistä opposition ja valtakoneiston välille.

Tsihanouskaja kuvaa Suomea osaksi länttä. Kaikki ei ole kuitenkaan selvää sanomatta. Juuri siksi Tsihanouskaja tapaa EU-maiden poliitikkoja maanpaossa Liettuassa ja kiertämällä Euroopan pääkaupungeissa.

– Tietenkin esiin tuli myös joitakin kohtia, joista välittyi puutteellinen ymmärrys maamme tilanteesta, Tsihanouskaja kertoo Suomen-kokemuksistaan Lännen Median haastattelussa.

– Sillä demokraattisessa maailmassa on hyvin rankkaa hahmottaa sitä hirvitystä, mitä Valko-Venäjällä nykyisin tapahtuu. Sellainen ei mahdu edes järkeen.

Demokratialiike etsii puheyhteyttä Kremliin

Onko Suomi muihin EU-maihin verrattuna Valko-Venäjälle millainen ystävä: aktiivinen vai kovin varovainen?

– Olette sekä aktiivinen että varovainen yhtä aikaa, Tsihanouskaja innostuu.

– Tietyissä asioissa Suomella ei tietenkään ole liiaksi keinoja toimia. Sen minkä Suomi voi, sen se tekee tosiaan.

– Minulla on teille kiitollisuuden sanoja. Kiitos jääkiekon MM-kisojen siirtämisestä: se oli yhteinen voittomme.

Tsihanouskaja ei yhdistä pisteitä loppuun, mutta ilmassa leijuu toive Suomen mahdollisuudesta välittää pattitilanteen laukaisemiseksi. Ilman keskusteluyhteyden raivaamista Lukashenkaan ja Venäjän Vladimir Putiniin Valko-Venäjän demokratialiikkeen on vaikea päästä eteenpäin.

– Meillä ei ole vielä ollut kontakteja Kremliin eikä Kremliä lähellä oleviin tahoihinkaan. Pyysimme Ulkopoliittista instituuttia järjestämään asiantuntijoiden keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttaisiin eksperttejä Venäjältä ja valkovenäläisiä. Niin ainakin sellaisella tasolla voitaisiin etsiä ulospääsyä kriisistä.

Tsihanouskaja pitää täysin realistisena, että Lukashenkan valta päättyy tänä vuonna.

– Millainen vakaus Lukashenkalla muka on? Hän on menettänyt vahvan taloudenpitäjän imagonsa. Kaikki se, mitä hän on ehkä hyvääkin tehnyt Valko-Venäjälle näinä vuosina, kaikki saavutukset nollautuivat elokuun yhdeksännen [vaalipäivän] jälkeen. Ihmiset eivät enää näe häntä "batkana" (isäukko) vaan rikollisena.

– Se on yksi syistä. Lukashenkaon kohdistuu satoja painepisteitä kotimaasta ja ulkoa.

Vaimosta ja äidistä presidentilliseksi johtajaksi

Tsihanouskajan oma tarina on uskomaton. Vielä vuosi sitten hän koki olevansa ensisijaisesti äiti ja vaimo, joka tuki miestään Sjarhei Tsihanouskia tämän pitäessä suosittua videoblogiaan Strana dlja zhizni (Maa elämää varten).

Blogi antoi äänen yrittäjille ja ihmisille, jotka kertoivat omin sanoin kokemastaan mielivallasta ja ongelmistaan. Juuri siksi blogaajista tuli diktaattorin silmissä vaarallisia. Tsihanouski vangittiin kaksi päivää sen jälkeen, kun hän oli kertonut asettuvansa ehdolle presidentiksi. Ehdolle asettuikin vangitun vaimo.

Nykyään Tsihanouskaja tapaa tottuneesti maailman johtajia. Tänään hän päättää vierailun Suomeen saatuaan täällä mitä korkeimman vastaanoton.

Muodollisesti vierailua isännöi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), mutta Tsihanovskajan tapasivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Presidentti Tarja Halosen kanssakin vieras keskusteli.

Lämmin vastaanotto on Suomelta merkki kiinnostuksesta ja kunnioituksesta. Tsihanouskajalla ja Valko-Venäjän vapautta janoavilla on täällä kaikupohjaa.

Vierailun aikana uusi rikossyyte kotimaassa

Kaukana ei ole Venäjä, eikä kontrasti voisi olla terävämpi. Itärajan takana Tsihanouskaja julistettiin etsintäkuulutetuksi viime vuoden lokakuussa. Venäjän viranomaiset kertoivat toimineensa toisen maan pyynnöstä, ja se maa on taatusti Valko-Venäjä.

Suomen vierailun jo alettua Valko-Venäjällä nostettiin uusi rikosjuttu Tsihanouskajaa vastaan. Tällä kertaa hänen väitetään suunnitelleen hallintorakennusten valtauksia viime vuonna. Keskusteluista todisteeksi esitetty video on epämääräinen ja luultavasti myös väärennös. Tsihanouskaja ja protestiliike ovat alusta alkaen korostaneet rauhanomaista vastarintaa.

Lukashenkan koneisto sen sijaan tehtailee poliittisia syytteitä ja vankilatuomioita protestien johtajille, niihin osallistuneille ja muuten vain silmätikuksi joutuville, kuten journalisteille, kansalaistoimijoille ja protestoijia auttaneille lääkäreille. Poliittisia vankeja on vähintään 250, pidätettyjä ja hakattuja ihmisiä tuhansia.

Rehelliset vaalit ensi syksynä?

Valko-Venäjän protestiaalto alkoi rehellisten vaalien puutteesta. Maassa ei ole koettu rehellisiä vaaleja sen jälkeen, kun entinen kolhoosinjohtaja Lukashenka nousi valtaan Neuvostoliiton kaatumisen jälkihämärissä 1994.

Tänä syksynä rehelliset vaalit on tarkoitus järjestää.

– Vaalit syksyllä, kyllä. Sellainen suunnitelma meillä on, Tsihanouskaja sanoo hymyillen.

– Puhumme siitä, että vaalit toteutetaan syksyllä, joten asialle on varattava nyt kunnolla aikaa Etyj-maissa. Neuvotteluja on alettava organisoida.

– Kyllä, Etyj tulee yrittämään osallistumista vaaleihin.

Entä jos Lukashenka kieltäytyy edelleen jääräpäisesti kaikesta yhteistyöstä?

– Silloin onkin Etyjin tehtävä etsiä ratkaisuja.

Etyj on EU:ta laajempi kansainvälinen organisaatio, johon kuuluu demokraattisten maiden lisäksi entisen Neuvostoliiton yksinvaltaisia maita – kuten Valko-Venäjä. Ety-järjestö sai alkupontta Helsingissä 1975 pidetystä Ety-kokouksesta, jonka ihmisoikeuslinjauksilla oli valtava merkitys Neuvostoliiton toisinajattelijoille ja poliittisille vangeille.

Taistelu oman miehen ja kaikkien vankien puolesta

Tsihanouskaja vetoaa nytkin Suomeen, että täältä vaadittaisiin yhä pontevammin poliittisten vankien vapauttamista. Yksi noista vangeista on Tsihanouskajan aviomies Sjarhei Tsihanouski. Mutta vain yksi.

– Me taistelemme. Taistelemme, että he kaikki pääsisivät ulos, Tsihanouskaja sanoo.

– Tietenkin Tsihanouski on minulle läheinen ihminen ja lasteni isä. Mutta hän on vain yksi monista poliittisista vangeista. Hän ei ole syyllinen, eivätkä muutkaan ole syyllisiä. Syyttömät istuvat vankilassa. Siksi me taistelemme kaikkien puolesta kerralla.

Tsihanouskajan onnistuu pitää mieheensä yhteyttä vain asianajajan välityksellä. Tuomiosta ja sen pituudesta ei ole varmaa selkoa. Kaikki riippuu Lukashenkasta ja poliittisesta paineesta.

Mitä tiedätte puolisonne voinnista?

– Raskasta, psykologisesti raskasta. Tuomiota on kestänyt jo hyvin kauan. Ihmisiä pidetään tietenkin hirveissä oloissa.

Suomalaiset voisivat Tsihanouskajan mukaan tukea seuraavia suuria protesteja. Maaliskuun kahdeksantena protesti on omistettu Valko-Venäjän naisille ja 25. maaliskuuta vietetään Vapauden ja vapaan tahdon päivää.

– Suomi oli 103 vuotta sitten ensimmäinen maa, joka tunnusti Valko-Venäjän kansantasavallan itsenäisyyden, Tsihanouskaja muistuttaa.

– Olkaa hyvä ja auttakaa valkovenäläisiä. Kirjoittakaa [vankiloihin] kirjeitä, postikortti, pari sanaa vaikka suomeksi. Se on huomion merkki, ja heille teidän tukenne on erittäin tärkeää.

Jutussa käytetään nimistä valkovenäjän kielen mukaisia suomalaisia kirjoitusasuja.