Porin Teatterin näyttämöllä siirrytään kevään ensimmäisessä ensi-illassa yli sadan vuoden takaisiin tunnelmiin. Järjen ja tunteen tyttäret on näyttämösovitus kirjailija Enni Mustosen romaanisarjasta.
Mustonen kirjoitti Järjen ja tunteen tarinoita -romaanisarjansa alun perin televisiosarjaksi, joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Rakenteensa vuoksi se siirtyykin hänen mukaansa hyvin näyttämölle.
– Näytelmäversiosta olen innoissani, olin mukana ensimmäisissä lukuharjoituksissa ja on ollut hieno nähdä, miten oman pään sisällä olleet tarinat heräävät nyt henkiin teatterissa.
Mustosen romaaneista nähdään nyt toinen näyttämösovitus ammattiteatterille. Ensimmäisen dramatisoinnin hän teki itse, mutta Porin teatterin tekstiin hän ei ole juurikaan puuttunut.
– Tommi Kainulaisen dramatisointi on äärettömän onnistunut.Kainulainen myös ohjaa näytelmän.
Dramatisoitua historiaa
Järjen ja tunteen tyttärissä eletään 1800–1900 -lukujen taitetta. Kahden nuoren naisen ympärille kietoutuvan tarinan teemoiksi nousevat sääty-yhteiskunta ja naisasia itsenäisyyttään kohti kulkevassa Suomessa.
Päähenkilöt, piiaksi Helsinkiin saapuva Hilma (Riikka Papunen) ja opiskelunsa aloittava pappissuvun tytär Anna (Mirva Tolppanen) päätyvät asumaan naisasianainen Augusta Ahlstedtin (Hannele Lanu) ylläpitämään talouteen.Kirjasarjan synty liittyy läheisesti suomalaisen naisen historiaan. Mustonen teki suomalaisnaisten äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen käsikirjoituksen dokumenttiin, joka kertoi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista.
– Dokumentti pohjautuu faktoihin, mielessäni heräsi kuitenkin ajatus kertoa myös kaikista niistä tunteista, joita naisten tarinoihin liittyi.
Naiskansanedustajia oli 19, ja he olivat Mustosen mukaan hyvin poikkeuksellisia henkilöitä.Fiktiivisten romaaniensa päähenkilöksi hän valitsi kaksi naista, joihin hän yhdisti useamman tutkimansa naiskansanedustajan hahmot.
Kansalaisrohkeuden aikaa
Tommi Kainulainen kertoo poimineensa romaaneista näytelmään erityisesti niitä hetkiä, joissa päähenkilöissä tapahtuu kasvua kohti yhteiskunnallista vastuuta.
– Näkökulmia on kaksi, kaksi saman katon alla elävää naista, jotka tulevat eri sosiaaliluokista. Toinen tulee piikomaan, toinen opiskelemaan.
Ohjaaja näkee viime vuosisadan naisten elämässä yhtymäkohtia myös tähän päivään.
– Elämme myös nyt tietyllä tavalla aikaa, joka vaatii kansalaisrohkeutta ja boksin ulkopuolista ajattelua samalla tavalla kuin tuon ajan naisilta vaadittiin, jotta heidän ryhtymisensä kansanedustajaksi oli mahdollista.
Näytelmässä tapahtumien keskiössä on naisasianainen Ahlstedtin talo.
– Sen turvasta irtaudutaan ja lähdetään muualle, mutta myös palataan takaisin. Kainulainen kuvailee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.