Susi puhuttaa erityisesti eteläeuralaisia enemmän kuin aikoihin – tietoa jaetaan keskustelutilaisuudessa

Sudesta on puhuttu paljon, mutta tiedonpuutetta on silti. Sitä paikataan Euran kunnan ja Sataopiston tilaisuudessa huhtikuun lopulla. Tämä susi on sen sijaan kuvattu eläinpuistossa.
Sudesta on puhuttu paljon, mutta tiedonpuutetta on silti. Sitä paikataan Euran kunnan ja Sataopiston tilaisuudessa huhtikuun lopulla. Tämä susi on sen sijaan kuvattu eläinpuistossa. Kuva: Seppo Haavisto/AOP

Susi puhuttaa nyt Eurassa enemmän kuin aikoihin tai ehkä koskaan.

Lajia koskevat havainnot ovat viime vuosina lisääntyneet, ja kunta on joutunut järjestämään esi- ja perusopetukseen niin sanottuja susikyytejä tällä hetkellä 41 lapselle. Se kertoo, että moni kokee turvallisuudentunteensa järkkyneen susien vuoksi.

– Kyse on nimenomaan ihmisten ja kotieläinten turvallisuudesta, painottaa kokoomuksen kunnanvaltuutettu Arja Salo.

Hän oli alullepanijana, kun puolueen koko valtuustoryhmä jätti syksyllä susiin liittyvän valtuustoaloitteen. Kunta on nyt päättänyt vastata siihen tarjoamalla tietoa.

Paine etelässä

Susihavaintojen kasvu ei ole ihme, sillä luonnonvarakeskus Luken viimekeväisen kanta-arvion mukaan peräti viiden susiparin tai -lauman reviiri ulottuu kunnan alueelle.

Merkittävin näistä on Kaivolan lauma, jossa oli keväällä kymmenen sutta. Myös Ihoden susiparin reviiri ylsi idässä Euraan saakka, samoin Mynämäen lauman (seitsemän yksilöä) reviirin katsotaan jatkuvan juuri ja juuri Euran kaakkoiskulmaan.

Lisäksi Pyhäjärven itäpuolella elävän Köyliön lauman (4-5 yksilöä) reviiriä on hieman myös Eurassa, ja Luken arvioimat Eurajoen reviirinkin (susipari) rajat ulottuvat Turajärven suunnalla nippa nappa Euran puolelle.

Selvästi merkittävintä Euran susialuetta on kuitenkin kunnan eteläosa kuntakeskuksesta Pyhäjärven länsipuolelle, eli esimerkiksi Hinnerjoen ja Honkilahden alueet. Juuri sinne on järjestetty myös eniten susikyytejä.

Lupia ei herunut

Euran eteläosista Laitilaan ja Mynämälle ulottuvalla reviirillä elävä Kaivolan susilauma on Lounais-Suomen suurimpia.

Peräti seitsemän metsästysseuraa haki yhdessä laumaan kohdistettuja poikkeuslupia, kun maa- ja metsätalousministeriö päätti asetuksellaan sallia suden niin sanotun kannanhoidollisen metsästyksen. Lupia ei kuitenkaan herunut.

– Päätöksestä oltiin pettyneitä. Ajatus oli, että 1-2 sutta kaatamalla pystyttäisiin tartuttamaan ihmisenpelkoa, kertaa Hinnerjoen Salo-Veikkojen puheenjohtaja Juho Kauppi.

Moni kokee pelon tarttuneen sen sijaan alueen ihmisiin. Juuri se oli valtuustoaloitteen päämotiivi.

– Aloitteen lähtökohtana oli selvittää, voiko kunta tehdä jotakin turvallisuuden takaamiseksi, Salo sanoo.

Kunta heitti aloitepallon Sataopistoon ja pyysi sitä järjestämään susiaiheisen yleisötilaisuuden, jossa olisi susiasiaa eri suunnista lähestyviä asiantuntijoita.

Tietoa tarjolle

Susikeskustelussa menevät helposti faktat sekaisin, tai sitten niistä on todellinen pula.

Tilaisuuden järjestäjät eivät kuvittele ratkaisevansa suteen liittyviä ristiriitoja yhdessä illassa. Vaikka yleisölläkin on mahdollisuus purkaa tuntojaan ja ajatuksiaan, on tavoitteena nostaa esille nimenomaan tietoa omien käsitysten ja toiminnan tueksi.

– Pyrin ohjaamaan keskustelua vahvasti tähän suuntaan, lupaa paneelin puheenjohtajana toimiva Kauppi.

Hän sanoo, että luvassa on perustietoa esimerkiksi siitä, minne susihavainnoista voi eri tapauksissa ilmoittaa ja milloin on syytä ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Lisäksi käsitellään esimerkiksi poikkeuslupien hakuprosessia ja poliisin roolia vaaraa aiheuttavien susien kohdalla.

Käytännössä kyse on siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia kunnalla ja muilla alueen toimijoilla on – ja ei ole.

 – Joku voi esimerkiksi ajatella, että jos on susiongelma, niin miksi metsästäjät eivät tee mitään. Haluamme avata lupaprosessia.

Tilaa noin 200:lle

Sataopiston koulutussuunnittelija Jenni Silvanto arvelee, että monille ovat vieraita suteen liittyvät perusasiatkin. Sellainen on esimerkiksi lain sudelle suoma suoja.

– Tavalliselle euralaiselle ei varmaan ole selvää, mitä esimerkiksi kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa, hän sanoo.

Tilaisuudessa valotettaviin perusasioihin kuuluu sekin, paljonko susia Euran suunnalla on ja missä ne liikkuvat.

Kunnan rooli tullee esille erityisesti koulukyytien kohdalla. Salo toivoo, että lisäksi kuullaan, miten susiin liittyvää turvallisuutta on vahvistettu muualla Suomessa ja millaista suden käyttäytyminen on.

Hän sanoo kohdanneensa susia lähietäisyydeltä itsekin.

– Onko susi esimerkiksi muuttunut jollakin tapaa 1800-luvun jälkeen ja onko oletus se, että susi olisi nykyisin ihmiselle vaaraton?

Reilun kolmen viikon kuluttua pidettävä tilaisuus on Euran koulukeskuksen 200-paikkaisessa auditoriossa. Sudella on tapana vetää väkeä, ja siksi Sataopisto toivoo ennakkoilmoittautumisia.

– Näin voimme seurata tulijoiden määrää ja varautua esimerkiksi siihen, että tila alkaisikin loppua kesken, Silvanto sanoo.

Susipaneeli Eurassa

Euran kunta ja Sataopisto järjestävät paneelikeskustelun Euran ja lähialueen susitilanteesta torstaina 28.4. klo 18-20 Euran koulukeskuksessa.

Paneelissa istuvat Antti Impola (Suomen Riistakeskus Satakunta), Antti Härkälä, (Luke), Reijo Pennanen (Lounais-Suomen poliisi), Vesa Ruusila (maa- ja metsätalousministeriö), Erkki Jaakohuhta (luontoasiantuntija), Juha Muuvila (maatalousyrittäjä) sekä Teija Vuohijoki (Euran sivistysjohtaja).

Keskustelua johtaa Juho Kauppi (Euran seudun riistanhoitoyhdistys, Hinnerjoen Salo-Veikot)

Tilaisuudessa ovat voimassa yleiset, koronaepidemiatilanteen mukaiset hygieniaohjeet.

Yleisön toivotaan ilmoittautuvan joko verkossa (www.opistopalvelut.fi/sataopisto) tai puhelimitse (044 560 4581).