Suuronnettomuusharjoituksessa kemikaalivuotoa merkkasi vihreäksi värjätty vesi. Marko Toivion mukaan se toi mukaan ripauksen todellisuudentuntua, vaikka kyseessä oli täysin vaaraton väriaine.
Tiistaina järjestettiin Rauman satamassa suuronnettomuusharjoitus Satama23. Pelastuslaitoksen johtamasta harjoituksesta kerrottiin julkisuuteen etukäteen vain se, että harjoitus on käynnissä kello 12–19.
Todellisuudessa harjoitus kesti lyhyemmän ajan. Osalliset tiesivät, että harjoitus alkaa jossain vaiheessa tuolla aikavälillä, mutta heille ei kerrottu tarkkaa aikaa eikä harjoituksen sisältöä.
Tarkoitus oli toimia kuten tositilanteessa.
– Tarkoituksena on luoda mahdollisimman totuudenmukainen tilanne, jossa ei ole käsikirjoitusta. Tilannetta selvitetään päivystävän palomestarin johdolla aivan samalla tavalla kuin tositilanteessa, kertoi Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman paloaseman asemamestari Marko Toivio tiistaina ennen harjoituksen alkamista.
Kemikaalivuoto
Harjoituksen sisällön tiesi etukäteen vain harva. Toivio, palomestari Juho Salminen ja Rauman Satama Oy:n turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho kuuluivat harjoituksen suunnitteluryhmään.
Laiho kertoo, että harjoituksessa käsiteltiin kemikaalivuotoa.
– Laitsaaren satamassa kemikaalilaiturin alueella ilmeni kemikaalivuoto. Konttinosturin käyttäjä teki hälytyksen, jonka myötä paikalle hälytettiin pelastuslaitos, Laiho sanoo.
Toivion mukaan pelastuslaitos käsittelee harjoitusta kuin oikeaa tilannetta.
– Paikalle tuli todellinen määrä yksiköitä ja resursseja, Toivio kertoo.
Laki määrää
Suuronnettomuusharjoitus järjestetään Rauman satamassa kolmen vuoden välein. Palomestari Juho Salminen kertoo, että määräaikaiset harjoitukset perustuvat pelastusalan lainsäädäntöön.
– Rauman satama on sellainen alue, johon täytyy laatia ulkoinen pelastussuunnitelma. Näissä kohteissa täytyy järjestää suuronnettomuusharjoituksia. Siihen on laissa erillinen asetus, Salminen toteaa.
Osapuolet toteavat yksituumaisesti, että säännöllisestä harjoittelusta on hyötyä kaikille.
– Harjoituksilla on iso rooli sataman toimijoiden ja pelastuslaitoksen yhteistyön toimivuudessa, Salminen sanoo.
Tiedon kulku tärkeää
Rauman Satama Oy:n turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho kuvaa satamayhtiötä alueen kokoonpanevaksi voimaksi. Hän toteaa, että onnettomuustilanteessa tiedon kulku sataman alueen toimijoiden välillä on tärkeintä.
– Se on aiemmin havaittu kehityskohteeksi, ja nyt kokeilemme kriittisen tilanteen viestintään tarkoitettua Secapp-sovellusta, Laiho kertoo.
Laihon mukaan sataman porttivalvontakeskus on myös olennaisessa osassa.
– Alueen valvonta hoidetaan sieltä, ja sieltä täytyy opastaa pelastuslaitos oikeaan paikkaan.
Harjoitusta suunniteltiin noin puoli vuotta. Kevään aikana Satakunnan pelastuslaitoksen kaikki yksiköt sekä monet sopimuspalokunnat muun muassa kävivät tutustumassa sataman alueeseen.
– Kohdetuntemusta on hyvä päivittää samalla, Juho Salminen toteaa.
Suuronnettomuusharjoitus Satama23
Suuronnettomuusharjoitus Satama23 järjestettiin Rauman Satamassa tiistaina 23.5.2023.
Harjoitusta johti Satakunnan pelastuslaitos.
Mukana olivat myös Rauman Satama Oy, Lounais-Suomen poliisilaitos, Rajavartiolaitos, Satakunnan hyvinvointialueen ensihoito, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Tulli, Wibax Finland Oy, Telko Oy, Samat Nordic Oy, Suomen Akkukeräys Oy, Oy Teboil Ab ja Euroports Finland.
Puhdistuslinjaston kokoaminen testissä
Ennen varsinaista suuronnettomuusharjoitusta pelastuslaitoksen yksikkö harjoitteli puhdistuslinjaston kokoamista. Puhdistuslinjasto on suurikokoinen teltta, jonka läpi vaarallisille aineille altistuneet ihmiset kulkevat.
– Puhdistuslinjastoa käytetään vain, jos altistuneita on runsaasti, jopa satoja, kertoo Rauman paloasemamestari Marko Toivio.
Puhdistuslinjastossa on kaksi puolta. Toinen puoli on tarkoitettu kävelemään pystyville altistuneille ja toinen paaripotilaille.
Molemmilla puolilla altistuneet saavat samanlaisen käsittelyn. Ensin riisuudutaan, sitten pestään joko pesukaarella tai käsisuihkulla, ja lopuksi annetaan lämmikkeeksi viltti.
Tiistaina harjoituksessa käytössä ollut Satakunnan pelastuslaitoksen puhdistuslinjasto on Toivion mukaan Huittisissa.
– Sitä käytetään tarvittaessa Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja periaatteessa missä tahansa päin Suomea, jos osataan kysyä, Toivio sanoo.
Tositilanteessa puhdistuslinjastoa ei ole toistaiseksi tarvittu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.