Syksy viritti vesistöihin ravinnepommin

Ennätyssateinen loppusyksy viritti Satakunnan vesistöihin ennätysmäisen ravinnepommin. Se näkyi niin joissa kuin järvissäkin, ja ennen pitkää kaikki uomat johtavat luonnollisesti mereen.

Samalla syksy muistuttaa siitä, että rehevöitymisongelmaa ei ratkaista ensisijaisesti jätevedenpuhdistamoilla.

Syys-lokakuun sateet aiheuttivat eroosiota, ja vesi vei mukanaan runsaasti ravinteita jokiin ja järviin.

Esimerkiksi Kokemäenjoessa veden ravinnepitoisuudet kasvoivat edellissyksyyn verrattuna huimasti. Erityisen hyvin tämä näkyy fosforin osalta. Enimmillään fosforia oli 180 ja typpeä 2 400 mikrogrammaa litrassa. Vuosi sitten lukemat olivat 53 ja 1 500.

Kokemäenjoen vesistön vesistönsuojeluyhdistyksen limnologi Reijo Oravainen huomauttaa, että syksy osoitti peltojen ylivoimaisen merkityksen vesistökuormittajina erityisesti rankkasateilla.

– Esimerkiksi Kangasalla Heposelkään laskevassa metsäojassa fosforipitoisuus oli vain 12 mikrogrammaa litrassa, hän huomauttaa.

– Loimijoessa, jonka valuma-alue on hyvin peltovaltainen, fosforipitoisuus oli 400 ja typpipitoisuus 5 300 mikrogrammaa.

Joessa virtasi selvästi ravinnepitoisempaa vettä kuin tulee ulos esimerkiksi Rauman yhteispuhdistamolta – ja virtaama oli 200-kertainen.

Ennätyssateet näkyivät selvästi myös Eurajoessa.

Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailututkimuksen mukaan esimerkiksi lokakuun toisella viikolla jokivedessä oli fosforia 120 ja typpeä 3 700 mikrogrammaa litrassa. Typpipitoisuus oli siis jopa Kokemäenjokea suurempi.

Lue lisää torstain Länsi-Suomesta.