Syntyvyys jatkoi kasvuaan viime vuonna – tänä vuonna tiedossa voi kuitenkin olla historiallinen pudotus

Arkistokuva: Juha Sinisalo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreiden lukujen mukaan syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna yli kuudella prosentilla. Syntyneiden lasten määrä siis jatkoi ensimmäisestä koronavuodesta 2020 alkanutta kasvuaan. Yhteensä Suomessa syntyi viime vuonna lähes 50 000 lasta.

Kuluvana vuonna syntyvyyteen on kuitenkin tulossa pudotus, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Niiden mukaan tämän vuoden tammi–lokakuussa Suomessa syntyi yli yhdeksän prosenttia vähemmän lapsia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa on syntynyt kuluvana vuonna yli 3 500 lasta vähemmän kuin viime vuonna.
Tilastokeskuksen väestötutkija Markus Rapo kertoi viime viikolla Twitterissä, että syntyvyys saattaa tänä vuonna jopa alittaa mittaushistorian matalimman arvon.

Hänen mukaansa 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku oli lokakuussa Suomessa 1,34. Luvulla tarkoitetaan laskennallista lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin synnyttävät elämänsä aikana.

Toistaiseksi matalin hedelmällisyysluku on Suomessa ollut juuri ennen koronaa vuonna 2019, jolloin arvo oli 1,35.
Tilastokeskuksen mukaan luvun pitäisi olla keskimäärin yli kaksi lasta naista kohden, jotta synnyttävä sukupolvi korvaisi itsensä. Viime vuonna, kun syntyvyys nousi toista vuotta peräjälkeen, kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46.

Tutkijan mukaan pudotus on koronasta huolimatta iso.

Tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä pitää yhdeksän prosentin pudotusta merkittävänä, vaikka korona-aikana todennäköisesti elettiinkin poikkeusoloissa myös syntyvyyden näkökulmasta.

– Koronalla oli mielestäni ihan selvä yhteys syntyvyyteen. Ehkä ihmisillä oli aikaa tehdä lapsia. Kriisin tullessa lapsen hankinta on myös voinut olla keino nähdä tulevaisuudessa jotain positiivista, Gissler sanoo.

– Yhdeksän prosentin tiputus tänä vuonna on silti iso. Esimerkiksi maaliskuussa syntyvyys laski 16 prosenttia. Harvoin tällaisia lukuja näkee.

Syntyvyys on Suomessa perinteisesti ollut suurinta Pohjanmaan maakunnissa ja pienintä yliopistokaupungeissa. Tässä ei ole tapahtunut Gisslerin mukaan muutosta.

– Toki Pohjanmaallakin hedelmällisyysluku on nyt selvästi alle uusiutumistason eli 2,1:n.

Gisslerin mukaan keskeisin syy syntyvyyden laskuun lienee, että ihmiset yksinkertaisesti priorisoivat muita asioita. Toisaalta elämän olosuhteet eivät välttämättä ole kaikilla kunnossa lastenhankintaa varten.

– Kyselytutkimusten mukaan vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on Suomessa kasvanut. Osuus on nykyään noin 10–15 prosentin luokkaa, Gissler sanoo.

Toistaiseksi väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta

THL:n mukaan synnyttäjien keski-ikä on noussut noin vuodella niin kaikkien synnyttäjien kuin ensisynnyttäjien keskuudessa. Ensisynnyttäjät ovat Suomessa nyt keskimäärin 30-vuotiaita.

Gisslerin mukaan iälläkin on yhteys lopulliseen lapsilukuun.

– Mitä aikaisemmin ensimmäinen synnytys on, sitä todennäköisemmin lopullinen lapsiluku on korkeampi. Vastaavasti mitä pidemmälle hankintaa lykätään, sitä todennäköisemmin lapsia ei synny lisää, Gissler sanoo.

Suomen luonnollinen väestönkasvu on ollut jo monta vuotta negatiivinen. Ihmisiä siis kuolee enemmän kuin syntyy.
Tästä huolimatta Suomen väkiluku kasvaa edelleen, koska maasta muuttaa pois vähemmän ihmisiä kuin tänne muuttaa. Gisslerin mukaan tilanne ei ole välttämättä pysyvä.

– Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa koko väkiluku näyttäisi alkavan vähentyä muutaman vuosikymmenen jälkeen.