Satakunnan käräjäoikeus on hylännyt syytteet kolmesta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä niin sanotussa Lapin haulikkojutussa, jossa noin viisikymppistä raumalaismiestä syytettiin siitä, että hän olisi ampunut nuoria kohti haulikolla toukokuussa 2020. Länsi-Suomi on uutisoinut asiasta mittavasti jo ennen tuomiota.
Syyte: Mies ampui haulikolla kohti useita nuoria kotinsa edessä Raumalla, osa alaikäisiä – syyttäjä vaatii vankeutta törkeän pahoinpitelyn yrityksistä
Tapahtumien kulku ei juurikaan eronnut siitä, mitä asianomistajat eli kuusi paikalla ollutta raumalaisnuorta sekä vastaaja eli vuonna 1969 syntynyt mies itse ovat esitutkinnassa kertoneet. Miehen itsensä kertomus kuitenkin muuttui eräiltä osin.
Lue esitutkinta-aineistosta koostettu juttu: Jutusteluyritys päättyi öisiin haulikonlaukauksiin Rauman Lapissa – näin tapahtumat etenivät jutussa, jossa syyttäjä vaatii raumalaismiehelle ehdotonta vankeutta hänen ammuttuaan kohti nuoria
Vielä esitutkinnassa mies väitti ampuneensa kaksi varoituslaukausta ilmaan. Oikeudessa hän kuitenkin myönsi ampuneensa ensimmäisen laukauksen nimenomaan kohti auton etuovea ja vasta toisen laukauksen ilmaan.
Tarinan muuttuminen johtui miehen mukaan siitä, että kuulustelutilanne oli ollut stressaava ja vain ilmaan ampuminen oli ollut se, mitä hän oli ensin ajatellut tehdä.
Vetosi nuorten tekemään häirintään
Vastauksessaan syytteisiin mies vetosi siihen, että asianomistajat eli nuoret ovat ajaneet kyseisenä iltana hänen talonsa ohitse hidastaen vauhtiaan, soittaneet musiikkia kovaa ja tööttäilleet.
Lisäksi nuoriso on käynyt rikkomassa paikkoja hänen naapurissaan sijaitsevassa autiotalossa, ja miehen mukaan ainakin yksi kyseiseen iltaan liittyneistä nuorista on autiotalolla käynyt.
Miehen mukaan asianomistajat olivat lisäksi soitelleet aikaisemmin tuntemattomasta numerosta hänen äidilleen tiedustellakseen hänen henkilöllisyyteensä liittyviä asioita. Näitäkin puheluita oli tullut keskellä yötä, ja samoin yöllä nuoret vierailivat miehen pihalla.
Syyttäjän haastehakemukseen oli kirjattu toissijainen syytekohta vaaran aiheuttamisesta. Tämän hän myönsi, mutta katsoi toimineensa hätävarjelutilanteessa ja syyllistyneensä korkeintaan hätävarjelun liioitteluun, koska nuorten käyttäytyminen on ollut hänestä uhkaavaa.
Oikeus ei niellyt väitettä hätävarjelusta
Oikeus ottaa tuomiossaan kantaa nuorten oletetusti suorittamaan häirintään. Oikeuden mukaan asiassa ei ole selvitetty asianomistajien liittyvän aiemmin tontilla havaittuun häiritsevään ajoon.
– Toisaalta [mies] ei ole voinut varmasti tietää, millä asialla hänen kotiinsa ollaan tulossa kello kahdelta yöllä, ja on uskottavaa, että hän on olettanut häneen voivan noissa olosuhteissa kohdistua jonkinlaista uhkaa, oikeus toteaa.
Tästä huolimatta käräjäoikeuden mukaan nuorten saapuminen miehen portille ei ole merkinnyt laissa tarkoitettua hyökkäystä, jota vastaan miehellä olisi ollut oikeus puolustautua haulikolla. Siksi kysymys ei ollut oikeuden mukaan hätävarjelutilanteesta eikä siten myöskään hätävarjelun liioittelusta.
Syytteet kaatuivat ampumalinjoihin
Tuomiossa puidaan pitkästi sitä, onko mies ampunut haulikollaan nuoria kohti tai onko hänen täytynyt mieltää, että haulit voisivat osua nuoriin.
Asiaa on tutkittu niin KRP:n lausunnon perusteella kuin valokuvatun rekonstruktiotilanteenkin kautta.
Mikäli ensimmäinen laukaus on osunut autoon, ovat pahoinpitelysyytteen asianomistajina toimineet kolme nuorta olleet oikeuden mukaan lähellä ampumalinjaa mutta eivät ampumalinjalla.
Heidän selvitetyt sijaintinsa huomioon ottaen oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että miehen olisi täytynyt mieltää, että haulisuihku osuisi varsin todennäköisesti näihin kolmeen nuoreen. Siksi syytteet törkeän pahoinpitelyn yrityksistä hylättiin.
Aiheutti laukauksilla vaaraa
Toissijaisen syytteen vaaran aiheuttamisesta oikeus kuitenkin katsoi tulleen näytetyksi toteen. Oikeuden mukaan miehen on auton oveen ampuessaan "täytynyt ymmärtää aiheuttavansa varteenotettavan mahdollisuuden sille, että haulit olisivat voineet osua ja vahingoittaa vakavasti ampumasuunnassa auton läheisyydessä ulkona olleita ja auton takana toisessa autossa muutaman metrin leveällä alueella olleita asianomistajia".
Tätä tekoa eli tahallista vaaran aiheuttamista on oikeuden mukaan lähtökohtaisesti pidettävä hyvin moitittavana, ja siksi mies on tuomittava vankeuteen. Hänen syyllisyyttään arvioitaessa on oikeuden mukaan annettava kuitenkin jonkin verran merkitystä myös sille, että hänen talolleen on tultu yöaikaan hänen kokemansa edeltävän häirinnän päätteeksi.
Aikaisempien rikosrekisterimerkintöjen puuttumisen vuoksi rangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Oikeus tuomitsi miehen vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Lisäksi hänen rikoksentekovälineenä käyttämänsä haulikko tuomittiin valtiolle menetettäväksi.
Yhdelle nuorista hänet määrättiin maksamaan vahingonkorvauksena kärsimyksestä 800 euroa sekä maksamaan kyseisen nuoren oikeudenkäyntikulut, vajaat 3900 euroa.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa Vaasan hovioikeuteen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.