Ostajat tai muuten vain uteliaat ovat liikkeellä tuntia ennen huutokaupan alkamista ja raumalaisen omakotitalon sokkeloisissa huoneissa on tungoksen tuntua.
Asiakkaille on jaossa käsidesiä ja kumihanskoja.
Valikoimaan on voinut jo ennakkoon tutustua huutokauppakamarin nettisivuilla.
Tavaraa kesäkuussa kuolleen Leo Lennart Laineen kodissa on runsaasti, ja meklari Lasse Lemmetti arvelee, että huutokauppa venyy iltaan saakka.
Asioita voi myös halutessaan nopeuttaa, ja tietystöä tavarasta kiinnostuneet voivat käydä ilmoittamassa huutokaupan pitäjälle ennen paukuttelun aloittamista, ja kyseinen tavara voidaan ottaa myyntiin nopeutetussa aikataulussa.
Arvotaulu oli kopio
Sisällä omakotitalon olohuoneessa raumalainen antiikkikauppias Aulis Pihlajamäki silmäilee seinällä olevaa maalausta. Tummasävyinen teos osoittautuu kankaalle painetuksi kopioksi.
– Kehykset ovat arvokkaammat kuin sisus. Painokopioita tehtiin kankaan ohella myös levylle ja paperille. Aitona tässä maalauksessa olisi ollut kyse suurista rahoista.
Pihlajamäki hankkii usein liikkeeseensä tavaraa kuolinpesistä ja huutokaupoista.
Aarteiden perässä Porista
Huutokauppa on Raumalle houkutellut myös Minna ja Arja Engströmin sekä heidän ystävänsä Kaija Räsäsen Porin Yyteristä.
Tavarataivaasta löytyy paljon kiinnostavaa.
– Parin jutun takia tultiin, lähinnä valaisimia ja tauluja, Minna Engström kertoo.
Myös olohuoneen seinällä oleva koristeellinen kaappi kiinnostaa.
– Aivan upea, jos vain kodin sisustukseen sopii, miettii Engström.
Hän on iskenyt silmänsä myös koriste-enkeleiden alta pahvilaatikosta löytyviin lampetteihin.
Varsinaista budjettia naisilla ei ole. Kaija Räsänen pitää limiittinään paria kolmeasataa euroa. Hän tarkastelee tiiviisti hopeista kahvipannua ja kermakkoa, mutta ne eivät lopulta osoittaudu aidoiksi.
– Jos hinta on halpa, nämä voisi silti ostaa, hän miettii.
Tyytyväinen huutaja
Varsinainen löytö paljastuu kuitenkin pihavarastosta, jossa on kirjapainon perustaneen Leo Laineen yrityksen jäljiltä pino puisia kirjasinkasteja, kirjanlatojan ammatissaan käyttämä kirjasinten säilytyslaatikkoja.
Kirjasinkastin on trendikäs sisustusesine pienille koriste-esineille.
– Minulla on jo yksi tällainen, ostin antiikkiliikkeestä aika hyvällä hinnalla. Monet ostavat näitä, Räsänen kertoo.
Huutokauppa alkaa ripeästi eikä meklari Lasse Lemmetti turhaan aikaile nuijan kopautuksissa.
– Ei täällä vetkutella. Sanon aina asiakkaille, että kun vasara lähtee liikkeelle, on oltava nopea ja huudettava täysillä.
Tyhjentäminen aloitetaan pihavarastosta, ja Räsänen saa kirjasinkastin itselleen parillakympillä.
Tavaraa kiihtyvään tahtiin
Huutokaupoissa on käynyt vilske sen jälkeen kun ne koronasulun jälkeen pikkuhiljaa aukenivat.
– Toiminta loppui maaliskuussa kuin leikaten, mutta kesäkuusta asti huutokauppoja on ollut kiihtyvällä vauhdilla, syyskuussa joka viikonloppu, tänäkin viikonloppuna kaksi, meklari Lasse Lemmetti kertoo.
Leo Laineen huutokauppa oli melko tyypillinen irtaimistohuutokaupan kohde.
– Perinteisiä vanhemman pariskunnan tavaroita. Paljon tavaraa, jonkun verran hyviä käyttöesineitä..
Kovin korkeaksi hinnat eivät ensimmäisen tunnin aikana kohoa, Lemmetin mukaan keskihuuto on liikkuu yleensä kolmenkymmenen euron tietämissä. Sirkkeli lähtee 85 eurolla.
Laineen huutokaupasta löytyi myös arvotavaraa. Nimikoitua pöytähopeaa sisältävän puisen kaapin hinnaksi meklari arvioi tuhat euroa.
Huutokaupoissa liikkuu antiikkikauppiaiden ja kirpputorimyyjien ohella paljon keräilijöitä. Lemmetin mukaan kotimainen design kiinnostaa, ja Arabia on kestosuosikki, mutta ei kaikki Arabia.
– Trendit muuttuvat. Silloin kun aloittelin tällä alalla mummoarabia eli piippuleima oli arvokasta. Nyt sen arvo on laskenut, ja sanon ihmisille, että pankaa ne juuttisäkkiin ja lyökää sirpaleiksi.
Tällä hetkellä kysyttyä on 1950–90 luvun Arabia. Sen sijaan esimerkiksi Arabian Kalevala-vuosilautaset, joita huutokaupattavasta kohteestakin löytyi seinällinen, ovat kokeneet arvonalennuksen. Lautasia tehtiin vuosina 1976–99.
– Jossain vaiheessa näistä sai 100 euroa kappale, nyt saa olla tyytyväinen jos viisi euroa.
Juttua muokattu 20.9. klo 14.35 korjaamalla kirjapainoyrittäjä Leo Laineen kuolinaika oikein. Laine kuoli 14.6. 2020.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.