Rauman meriteollisuuspuistossa näyttää nyt avarammalta. Suuri korkea kallio on louhittu ja tonttia tasoitettu RMC:n tarvitsemaa monitoimihallia varten.
– Tuohon se tulisi, tien suuntaisesti, 180 metriä pitkä ja 40 metriä leveä, osoittaa Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen toimitusjohtaja Timo Luukkonen.
Kyse on noin 25 miljoonan euron investoinnista. Se pitää tehdä, jotta RMC voi rakentaa sotalaivoja katon alla, uteliailta katseilta suojassa.
Toinen vaihtoehto, telakan lohkotehtaan laajennus, todettiin turhan hankalaksi ja kalliiksi.
Miten jaetaan kustannukset?
Enää puhutaan lähinnä siitä miten uuden hallin kustannukset jaetaan kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön ja RMC:n välillä. Lähiaikoina pitää päättää, jotta halli ehditään rakentaa ajoissa.
– Kaupunginvaltuusto on sitoutunut korvettien tekemiseen Raumalla, sanoo kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.
Hän ymmärtää telakkayhtiötä hyvin.
– Suurten laivatilausten haaste on investointien etupainotteisuus. Työllisyystavoitteiden kannalta laivakaupat ovat isoja juttuja. Siksi Rauma voi olla talkoissa, lisää kaupunginjohtaja.
Hänen mukaansa kaupunki käy keskusteluja myös pääkaupungin suuntaan.
– Suomi saa poikkeuksellisen paljon EU:n elpymisrahaa. Rauma voisi vivuttaa työllisyyttä, mutta Satakunta ei ole saamassa tarpeeksi investointirahaa. Potti on luvattoman pieni.
Timo Luukkonen tarkentaa, että RMC maksaa kokonaan sotalaivojen takia tehtävät investoinnit vesillelaskujärjestelmään ja rakennusaltaaseen, joista yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa puhuu toisessa jutussa.
Avokonttoreilla huono kysyntä
Teollisuuspuistossa toimii 31 yritystä. Täyttöaste on noin 90 prosenttia.– Määrä on vakiintunut. Aluksi oli enemmän muutaman kuukauden vuokrauksia projekteihim. Nyt lohkotehdas on RMC:n käytössä kokonaan.
– Vapaana on lähinnä toimistotilaa. Isojen avokonttorien kysyntä on heikkoa. Aluksi kuvittelimme, että isompi osa laivaprojektien suunnittelijoista asettuisi tänne. Monet ovat jääneet omiin toimistoihinsa, kun tieto kulkee lankaa pitkin, kertoo Timo Luukkonen.
Steerpropin uusi halli myös suunnittelussa
Kun oheista kuvaa osaa oikein katsoa, siinä näkyy toinenkin iso rakennusprojekti.
Paljon on korkeaa kalliota louhittu monitoimihallin tieltä, ja Järviluotojen pengertien perustaksi mereen kipattu.Mutta yhä kallioseinämä nousee korkeana. Vaan ei välttämättä kauan, sillä potkurilaitteita valmistava Steerprop haluaisi muuttaa sataman puolelta meriteollisuuspuistoon.
– Hanke on selvitysvaiheessa. Loppuosa kalliosta louhittaisiin ja tuohon tulisi tuotanto-, varasto- ja toimistotilat Steerpropille, Timo Luukkonen kertoo.
Meriteollisuuspuiston isäntä on innoissaan hankkeesta.
– Hieno palikka, jos loksahtaa kohdalleen. Steerprop oli jo alkuvaiheissa pohtimassa meriteollisuuspuistoa. Sitten alue olisikin kutakuinkin täysi. Mutta onhan meillä Järviluoto, Timo Luukkonen sanoo.
”Järviluodon merkitys tärkeä tulevaisuudessa”
Pengertie on rakennettu miltei rannasta rantaan telakalta Vähä Järviluotoon. Oikeudesta haetaan ratkaisua tien loppuun saattamiselle.
– Sellu, saha, telakka ja satama ovat Rauman rannikkoalueen kehitysmoottori. Järviluotojen merkitys on Raumalle tulevaisuudessa keskeinen, kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen näkee.
Hänen mielestään merimetsot eivät saa estää ihmisten ammatinharjoittamista ja kaupungin kehitystä.
– Populaation ei saisi antaa kasvaa. Mihin linnut seuraavaksi siirtyvät? Ne haittaavat sataman ja teollisuuden toimintaa, mutta myös kalastusta ja virkistyskäyttöä.
Pääkirjoitus: Meriteollisuuspuiston välilliset tuotot pitää selvittää
Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kehuu edeltäjäänsä Kari Koskea, jolla oli iso rooli, kun Rauma päätti telakka-alueen ostamisesta kaupungille.
Pisteet Luukkonen antaa myös kaupunginvaltuustolle, jolla oli rohkeutta ja viisautta kovaan päätökseen nopealla aikataululla.
”Se on ollut onnistunut veto. Minusta on erittäin hyvä malli, että kaupunki omistaa alueen. Silloin on mahdollisuus vaikuttaa sen kehitykseen”, sanoo Luukkonen.
Kun korealaisen STX:n rahat loppuivat, olisi erinomaisella paikalla sataman vieressä sijaitsevalle telakka-alueelle ollut monenlaisia ottajia. Rauman mallilla voitiin valita kotimainen vaihtoehto RMC, joka on kasvanut ja saanut laivakauppoja kiitettävästi.
Paljonko Rauma hyötyy? Kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö pyrkii tekemään pientä voittoa. Tärkeintä on rakennukset kunnossa ja kehittää meriteollisuuspuistoa. Tässä tavoitteessa on onnistuttu.
Vuoden 2019 tulos oli pakollisten investointien vuoksi tappiollinen, mutta se korjaantui heti perään. Viime vuoden tulos näyttää melkein 400 000 euroa plussaa, kertoo toimitusjohtaja Timo Luukkonen.
Hän huomauttaa, että kiinteistöyhtiön 5–6 miljoonan euron liikevaihto jää miltei kokonaan Rauman seudulle.
Meriteollisuuspuisto tulouttaa kaupungille alueesta noin 200 000 euroa vuokraa vuosittain.
Suurimman hyödyn kaupunki kuitenkin saa välillisesti työpaikkoina ja verotuloina. Kaupunginjohtaja Luukkosella ei yllättäen ole esittää arviota summan suuruudesta.
Sellainen selvitys pitää tehdä, koska tätä kysytään vielä monta kertaa.
Vastaus auttaa kaupunkilaisia ymmärtämään ja arvostamaan tehtyjä satsauksia paremmin.
Timo Luukkosen mukaan alueella työskentelee nyt puolisentoista tuhatta ihmistä. Suurin osa asuu Rauman seudulla ja kaikki, keikkatyöläiset mukaan lukien, kuluttavat täällä rahaa.
Vielä parempi toki, jos komennukselle tulleita saadaan jäämään seudulle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.