Porin taidemuseo avaa ovensa puolen vuoden koronasulun jälkeen vapunaattona. Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmista koottu Tahto ja näkemys -näyttely juhlistaa 40-vuotiasta taidemuseota ja 50 vuotta vanhaa säätiötä.
Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa Matti Haartmannilta, Matti Kujasalolta, Carolus Enckelliltä, Outi Ikkalalta, Sam Vannilta, Laila Pulliselta, Tor Arnelta ja Paul Osipowilta.
Varastonäyttely päättyi
Museo on saanut juhlanäyttelyyn pitkästä aikaa käyttöön koko suuren näyttelyhallin, josta osa oli neljän vuoden ajan yleisölle avoimena museon kokoelmateosten varastotilana. Nyt teoksille on saatu uudet varastotilat.
Kokeilu oli kiinnostava, ja yleisöltä saatiin museon mukaan hyvää palautetta.
Tahto ja näkemys -näyttelyn ripustusta vt. museonjohtaja Anni Venäläinen kuvailee retroksi, halliin on palautettu alkuperäinen arkkitehtuuri irrallisine ripustusseinineen. Esillä on myös samoja teoksia kuin avajaisnäyttelyssä.
Kokoelmat museon perusta
Maire Gullichsen (1907–1990) oli Porin taidemuseon synnyn voimahahmo. Hän perusti 1971 nimeään kantavan taidesäätiön, jonka kokoelmasta tuli 1981 avatun taidemuseon peruskokoelma.
– Olemme rajanneet näyttelyn teosten aikarajan säätiön perustamiseen. Mairella oli jo ennen tätä olemassa 300 teoksen kokoelma, Venäläinen kertoo.
Säätiön perustamisen jälkeen hän aloitti aktiivisen museokokoelman kartuttamisen, jonka johtoajatuksena oli muotoa ja väriä painottava abstrakti taide.
– Mairella oli vahva näkemys siitä, mikä on hyvää taidetta. Sen lisäksi hän oli hyvin avoin nykytaideihminen ja ymmärsi, että taide muuttuu ajassa.
Hän ajoi omaa taidekäsitystään myös perustamassaan Vapaassa taidekoulussa, jonka monien opettajien ja oppilaiden teoksia, kuten Pusan, Vannin ja Enckellin, on esillä näyttelyssä.
Edelleen ajankohtaista
Näyttelyssä esillä olevat nykytaideteokset ovat intendentti Anni Saiston mukaan kestäneet hyvin aikaa, vaikka aika onkin tehnyt niistä jo taidehistoriaa.
– Näyttely on ajankohtaisen, tuoreen ja raikkaan näköinen.
Kokoelmassa ovat edustettuina monet suomalaisen modernismin kannalta keskeiset taiteilijat. Uusimpana kokoelmaan liitettiin Johan Gullichsenin perheen juhlavuoden kunniaksi 2019 lahjoittama Matti Kujasalon teos Nimetön.
Vt. museonjohtaja Anni Venäläinen pitää taidemuseon abstraktin taiteen kokoelmaa ainutlaatuisena.
– Vastaavaa ei tuolloin vielä ollut muualla, ja Porin taidemuseo kilpailee Suomen ensimmäisen nykytaiteen museon tittelistä Sara Hildénin museon kanssa. Kokoelma on viitoittanut museon taidepolitiikkaa nimenomaan nykytaidetta esittelevänä museona.
Ajassa elävä museo
Museossa on nähty useita kansainvälisesti merkittäviä taiteilijoita, joista monet on esitelty suomalaiselle taideyleisölle ensimmäistä kertaa. Museo tunnetaan Venäläisen mukaan myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin tarttuvana museona.
– Samaan aikaan kun taidemuseo on johdonmukaisesti tutkinut modernismin perintöä sekä uudemman taiteen ilmiöitä, se on määrätietoisesti etsinyt tapoja syventää suhdettaan moninaistuvaan yleisöön.
Tänä päivänä ei Venäläisen mukaan puhuta enää museon yleisöstä, vaan yleisöistä.
– Ihmiset lähestyvät taidetta ja taidetta esitteleviä instituutioita erilaisista lähtökohdista, erilaisilla ennakkotiedoilla, kokemuksella, kulttuurisista ja sosioekonomisista taustoista.
Taidemuseon on museonjohtajan mukaan pitkäjänteisesti huomioinut erilaisia yleisö- ja ikäryhmiä.
– Tämä on jatkuvaa työtä, ja tällä hetkellä keskustellaan alalla paljon esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteista, antirasismityöstä ja syrjimättömyydestä.
Juhlanäyttelyssä esimerkiksi huomioidaan näkövammaisia yleisöjä toteuttamalla teoksista kuvailutulkkauksia, jotka ovat kuunneltavissa taidemuseon nettisivujen kautta.
Keräilijät heränneet
Juhlanäyttely nostaa esille myös Maire Gullichsenin ja Bertel Gardbergin vuonna 1961 perustaman Noormarkun Käsityöt -taideteollisuusyrityksen. Sen tavoite oli edistää laadukkaiden taideteollisuustuotteiden valmistusta Suomessa.
Yrityksen pienesineissä, huonekaluissa, takorautatuotteissa ja kudonnaisissa perinteiset käsityötaidot yhdistyivät moderniin muotoiluun.
– Yritys on vaipunut historian hämärään, mutta monet keräilijät ovat heränneet, ja tunnistavat esimerkiksi Nanny Stillin yritykselle suunnittelemat puiset kynttilänjalat, intendentti Anni Saisto kertoo.
Osa Noormarkun Käsitöiden esineistä päätyi myös Artekin kokoelmiin, kuten Anna-Maija Jaatisen puinen naulakko. Aikanaan hitti oli Kristian Gullichsenin Vanikka-huonekalusarja.
Siivessä ja mediapisteessä on esillä kansainvälisen taiteilijaryhmän Performing the Fringe – Vaeltelua laitamilla, joka perustuu tutkimuskävelyihin Porissa, Tukholmassa ja Vilnassa, kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun välisillä reuna-alueilla.
Näyttelyn teokset ovat syntyneet kävelyretkien kokemusten ja niiden myötä käynnistyneiden taiteellisten tutkimusprosessien pohjalta.
Porin taidemuseon tänään avautuvat näyttelyt ovat esillä 30.04. –26.09.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.