Alijäämävuosi 2019 sekä Rauman yleinen taloustilanne hallitsivat keskustelua Rauman kaupunginvaltuuston historian ensimmäisessä etäkokouksessa. Mistään asiasta ei äänestetty eikä edes listan konkreettisin aihe, uuden kaupunginjohtajan Johanna Luukkosen johtajasopimus, kirvoittanut päättäjiltä kommentteja.
Teknisesti etäkokous sujui jouhevasti, vaikka alun nimenhuuto kesti tavallista kauemmin kunkin valtuutetun ilmestyessä yksi kerrallaan linjoille ilmoittautumaan.
Alamäkeä mennään
Vilkkaimmat keskustelut valtuusto kävi viime vuoden sujumisesta talouden ja toiminnan kannalta. Alijäämää kertyi peräti 13,7 miljoonaa euroa.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Sattilainen (sd.) vertasi talouselämää vuoristorataan, jossa ylämäen jälkeen tulee alamäki. Näin kävi Raumallakin, vaikka rahoja ei Sattilaisen ole hassattu tieten tahtoen.
– Talous on joskus suurempien voimien ohjailtavana kuin yhden kunnan. Kaukana ovat ne ajat, jolloin kaupunki pystyi ostamaan käteisellä merenrantatontin 18,1 miljoonalla eurolla, kun kerran halvalla sai, Sattilainen sanoi viitaten telakan alueen ostoon.
Jatkossa Raumaa odottavat isot rakennusinvestoinnit, jonka vuoksi Rauma velkaantuu merkittävästi. Sattilainen varoitti, että Rauman talous voi kyntää syvällä kauan.
Taseella ei makseta
Puhujista myös Rainer Lehti (sd.) muistutti, että Rauman vahva oma rahoitus pelasti telakkatoiminnan jatkumisen. Hän kehottikin seuraamaan taloutta konsernitasolla eikä ainoastaan surkuttelemaan kaupunkiemon heikkoa tilannetta.
Toisaalta Lehti toi esiin, ettei Rauman taseen 94 miljoonan euron ylijäämä tuo pelivaraa talouteen.
– Luku on täysin laskennallinen eikä sillä makseta yhtään laskua eikä investoida yhtään rakennusta.
Kalle Leppikorpi (sd.) poimi Rauman talousongelmien syyksi epäterveen palvelurakenteen, joka pitää oikaista ennen kuin voidaan arvioida, ovatko kaupungin investoinnit ylisuuria.
– Tulevan syksyn talousarvio tulee olemaan vaalikauden vaikein, Leppikorpi ennusti.
Arvio tekemättä
Tarkastuslautakunta jäi kaipaamaan objektiivista selvitystä kaupungin organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Myös Pentti Vilo (kok.) kyseli, mikä oli organisaatiouudistuksen tuoma lisäarvo lukujen valossa. Sattilainen vastasi, ettei tarkastuslautakunta ollut saanut organisaatiouudistuksesta seurantaraporttia, koska sellaista ei ollut.
Sauli Ahvenjärvi (kd.) kaipaili puolestaan selvitystä henkilöstön vaihtuvuuden sekä kaupungin työpaikkojen hakijamäärän vähenemisen syistä. Jami Toivosella (ps.) oli huoli kouluterveyskyselyn tiedosta, että huumeita ainakin kerran kokeilleiden nuorten määrä oli kasvanut.
Väki lähtee
Muuttotappio arvelutti puolestaan Kristiina Salosta (sd.).
– Raumalla on kuitenkin niin paljon hyvää, että on hämmästeltävä sitä, että vuodesta toiseen menetämme asukkaita. Tähän pitäisi pystyä vaikuttamaan.
Otso Huuska (kok.) piti hämmentävänä, että yhä elää mielikuva Raumasta vahvan talouden kuntana.
– Ei meillä kovin vahvasti mene. On erittäin ponnekkaasti ryhdyttävä toimenpiteisiin eikä niitä saa koronan varjolla jättää toteuttamatta.
Matias Marttisen (kok.) mielestä taas kaupungin ikärakenteen kohentaminen on uuden kaupunginjohtajan yksi keskeisimmistä tehtävistä. Henkilöjunaliikenteen käynnistymisellä olisi hänestä iso vaikutus Rauman tulevaisuuteen.
Nollaa ei haeta
Valtuusto päätti, että se tinkii aiemmasta päätöksestään tavoitella talouden nollatulosta tänä vuonna. Budjettia ei tältä osin lähdetä muuttamaan, mutta toimialat saivat suosituksen, että niiden tulisi ryhtyä toteuttamaan itse esittämiään säästötoimenpiteitä.
Lisäksi päätettiin 600 000 euron budjettilisäyksestä, jolloin Raumalla on nyt tälle vuodelle yhteensä 1,1 miljoonaa euroa maanhankintamäärärahoja. Petäjäksen asemakaavamuutos tuli niin ikään hyväksytyksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.