Rauman RS-Rakennuksen toimitusjohtaja Antti Simula asettautuu valokuvaa varten seisomaan betonielementin sisään, jotta sen koko paremmin hahmottuisi lukijalle.
Massiivinen mötikkä, painoa kuulemma 17 tonnia.
– Massiivinen ja kestävä pitää ollakin, sillä betonilokerikot joutuvat kovalle koetukselle. Isot tukit kulkevat lajittelulinjalla isolla vauhdilla. Hienoa, kun valmistaja löytyi paikkakunnalta, sanoo Metsä Fibren Rauman sahan projektijohtaja Harri Haapaniemi.
Massiivisten betonilokerikkojen sisään tulee melko tavalla raudoitteita.
Merkitystä myös melunhallinnalle
Koko ja kestävyys eivät vielä riitä.
– Rakenteen ja muodon pitää olla oikea. Se on tärkeää tuotannon ja melunhallinnan kannalta. Kyllä voi sanoa, että kyseiset betonielementit tukinlajittelussa ovat myös keskeinen osa sahatuotantoa, Haapaniemi kuvaa.
Kyseisiä suuria elementtejä uudelle mäntysahalle on tilattu 164. Ne tulevat tukkilajittelulinjan reunoille ja vastaanottavat tukit kovasta vauhdista. Ja sitä reunaa piisaa.
– Kaksihaaraisen linjan pituus on yhteensä koko lailla 400 metriä, Haapaniemi kertoo.
Projektijohtaja on innostunut ja ylpeä saadessaan taas kerran esitellä uuden sahan hienouksia.
– Tukit katkotaan tuotevalikoiman mukaisesti jo metsässä. Sahalla tukit lajitellaan röntgenin ja kolmen suunnan mittarin avulla. Samankaltaiset tukit ohjataan pitkällä lajitteluradalla tuotekohtaisesti omaan lokeroon, joita RS-Rakennus Raumalla valmistaa, Haapaniemi kertoo.
”Kevääseen saakka jatketaan”
Rakennusyhtiölle ja sen elementtituotannolle sahatilaus on merkittävä.
– Pari kuukautta näitä on tehty ja ensi kevääseen saakka jatketaan. Kova ponnistus, joka työllistää viitisen ihmistä vuodeksi meillä, teräksen toimittavalla Pintoksella, kuljetuksissa ja nostoissa, Simula räknää.
Työnjohtaja Annika Lundgrenin mukaan yhden puheena olevan mötikän tekoon menee noin puolitoista päivää. Se on helppo uskoa, kun käymme katsomassa valmistusta hallissa Isometsän teollisuusalueella.
Muitakin paikallisia yrityksiä on Metsä Fibren suureen hankkeeseen kiinni päässyt.
– Louhinta työllisti paljon paikallisia. Laitepuolella esimerkiksi Raumasterilla on mittava tilaus. Rakennustyömaalla on viitisenkymmentä yritystä, kaikki eivät tosin joka päivä, Haapaniemi kertoo.
Vain kaksi koronatartuntaa
Työmaan sijaan pitäisi oikeastaan puhua työmaista, sillä saha koostuu monesta rakennuksesta ja alueesta.
Niillä työt ovat eri vaiheissa. Parhaillaan tehdään vielä maarakennustöitä, mutta samaan aikaan lvis-hommia ja jopa koneasennuksia.
– Kuorimon ensimmäinen kone nostettiin paikoilleen pari viikkoa sitten. Se oli merkittävä paalu meille, Haapaniemi sanoo.Koronapandemiasta huolimatta aikataulu näyttää pitävän.
Työmaalla on koko aikana ollut vain kaksi koronatartuntaa, eivätkä ne ole päässeet leviämään.
– Toimimme työryhmissä, käytämme maskeja ja pidämme etäisyyttä. Oireettomia on testattu jo 18 kertaa, Haapaniemi kertoo.
Työmaan vilkkain vaihe syksyllä
Rakennustyöt valmistuvat pääosin syyskuun loppuun mennessä. Laiteasennukset alkavat laajassa mitassa elokuussa.
– Syys-lokakuussa työmaan vahvuus nousee 300:n paikkeille, Haapaniemi ennakoi.Sahan tulevat operaattorit ovat valmennuksessa. Ensimmäinen ryhmä aloitti vuoden alussa, toinen vapun maissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.