Täplärapukantojen vaihtelua osataan ennustaa

Täplärapusaaliin määrässä on suurta vaihtelua, jota voidaan ennustaa talven tulosta: Poikkeuksellisen aikaisin tulleen talven jälkeisenä kesänä syntyy vähän tai ei lainkaan poikasia. Tämä näkyy saaliiden notkahduksena 4 vuoden kuluttua.

Talven tulon vaikutus täplärapusaaliin määrään käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) saalistilastosta ja vuosien 2006–2013 aikana tehdyistä rapusaalisseurannoista. Täplärapusaaliit alkoivat kasvaa 2000-luvun alussa, minkä jälkeen on koettu kaksi saalisnotkahdusta. Vuonna 2002 talvi tuli erittäin nopeasti, ja järvien pintavesien lämpötila laski Etelä-Suomenkin sisävesissä hyvin aikaisin 4 asteeseen. Rapusaalisseurannan mukaan täplärapujen yksikkösaalis oli varsin kehno vuonna 2006, neljä vuotta aikaisen ja kylmän syksyn jälkeen. Talvi tuli aikaisin myös 2009, ja neljän vuoden päästä 2012 täplärapusaaliit olivat keskimääräistä heikompia. Useiden peräkkäisten suotuisien syksyjen 2003–2006 jälkeen vuonna 2009 puolestaan saavutettiin tähänastinen saalisennätys, 7,5 miljoonaa täplärapua.

Täplärapujen lisääntymiskierto on tarkoin säätyvä prosessi. Tavanomaista aikaisempi talven tulo saattaa ratkaisevasti huonontaa täplärapujen seuraavana kesänä syntyvää vuosiluokkaa. Veden liian alhainen lämpötila syyskuun puolivälissä alkavassa parittelu- ja munintavaiheessa voi pysäyttää täpläravun lisääntymisprosessin tai heikentää hedelmöittymistulosta. Jos talvi tulee kovin nopeasti, ei alkio ehdi kehittyä riittävästi kestämään kylmiä 1–2 asteen lämpötiloja, ja suuri osa mädistä tuhoutuu.

Pohjois-Amerikasta meille kotiutetun täpläravun menestyminen Etelä-Suomen suurissa järvissä on nostanut Suomen raputalouden merkittäväksi osaksi koko sisävesikalataloutta.