TV:stäkin tuttu raumalaispoliisi Tuukka Kansa työskentelee YK:n kriisinhallintatehtävissä Kyproksella: "Haluan vain selvittää asian, jotta päästään eteenpäin"

Raumalainen komisario Tuukka Kansa palaa Kyprokselle vuodenvaihteen jälkeen. Siellä hän asuu yhteisasunnossa kollegansa kanssa, joka on Bosnia-Hertsegovinasta. Kuva: Jussi Hietikko

Jonkin verran Satakuntaa isompi Kyproksen saari on monille suomalaisillekin tuttu matkailukohde. Lämmin ilma, Välimeren aallot ja mielenkiintoinen historia houkuttelevat vuosittain noin kolme miljoonaa turistia saarelle.

Turismi keskittyy saaren eteläosaan. Pohjoiseen päin siirryttäessä Kyproksen vuosikymmeniä kestäneet ristiriidat nousevat pintaan ja niitä hillitsemään YK (Yhdistyneet kansakunnat) on perustanut UNFICYP-rauhanturvaoperaation.

Raumalainen komisario Tuukka Kansa on työskennellyt tämän operaation erityisasiantuntijana viime kesäkuusta lähtien.

Hän kokee onnistuneensa jännitteiden lievittämisessä ja siinä avainroolissa on tasapuolinen kohtelu.

– On tärkeää tiedostaa toisten mielipiteet, mutta erottaa ne riita-asioiden selvittelyssä. En halua olla kummankaan puolella. Haluan vain selvittää asian, jotta päästään eteenpäin.

Kansa lisäksi neljä muutakin suomalaista poliisia

Tuukka Kansa työskentelee Kyproksen itäosassa Deryneia-nimisen pienen kaupungin siviilipoliisiasemalla. Kaupunki sijaitsee Kyproksen vihreällä linjalla, jota kutsutaan myös puskurivyöhykkeeksi.

Vuonna 1964 YK:n perustama vihreä linja jakaa saaren pohjoiseen ja etelään. Tätä kaistaletta pidetään yleisesti erittäin konfliktiherkkänä alueena, sillä sitä asuttavat saaren kyproksenkreikkalaiset sekä kyproksenturkkilaiset.

– Onhan se erittäin vaikea tilanne, jos joltain on jäänyt suvun maita toiselle puolelle tai puskurialueelle, eikä niihin ole enää hallintaa. Se aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja voimakkaitakin vastareaktioita, Kansa ymmärtää.

Suomalaisia poliiseja on tällä haavaa vastaavissa tehtävissä hänen lisäkseen neljä. Kaikki on sijoitettu eri asemille.

– Puhutaan, että tunnelma alueella on ollut kireämpi kuin vuosikymmeniin. Tosin jännitteet ovat rauhoittuneet kun ollaan päästy neuvottelupöytään, Kansa toteaa.

Hän ymmärtää molempia osapuolia ja myös sitä, miksi tunteet välillä kuohahtavat konfliktiksi. Erimielisyyksillä on kuuden vuosikymmenen historia, joten sukupolvet ovat perineet kaunan edeltäjiltään.

– Aina välillä näkyy valonpilkahduksia, joten toivoa rauhallisesta yhteiselosta ei voi menettää.

Tuukka Kansa nappasi kansainväliset kollegansa valokuvaan. Vasemmalta oikealle Davor Stanic, Zeljko Tanasic, Shams Bhuiyan, Tuukka Kansa sekä etualalla Danica Borzova. Kuva: Jussi Hietikko

"Tavoitteemme on status quo"

Tuukka Kansan yksikön tärkein tehtävä on vihreällä linjalla asuvien ja siellä työskentelevien siviilien turvallisuuden varmistaminen.

– Autamme myös lupahallinnollisissa asioissa.

Myös laillisuusvalvonta kuuluu tehtäviin. Laillisuusvalvonnalla tarkoitetaan sen valvomista, että viranomaiset noudattavat päätöksenteossaan lakia.

– Kun työtehtäviäni listattiin, siitä tuli monen sivun nippu paperia. Käytännössä tavoitteemme on saavuttaa status quo eli vakaa tila ennen konfliktia.

Kansa lisää, että Kyproksella toimivat myös rauhanturvaajat, joiden kanssa poliisiasiantuntijat tekevät yhteistyötä esimerkiksi partioinnin muodossa.

Poliisiasiantuntijoita puskurialueella on yhteensä 69, ja he tulevat ympäri maailmaa. Kansalla on työkavereita Bangladeshista, Nepalista, Jordaniasta, kymmenistä eri maista. Hän arvioi, että irlantilaisia on määrällisesti eniten.

– Suomalaisia arvostetaan ja meiltä löytyy johtajia eri tehtävissä.

Venäläisen rahan säilytyspaikka

Arvostuksesta kertoo jotain se, että poliisihallituksen henkilöstöpäällikkö Satu Koivu toimii UNFICYPin poliisiasiantuntijaorganisaatiossa päällikkönä. Hän on YK:n ensimmäinen suomalainen, joka on nimitetty siviilikriisihallinnan johtotehtävään.

Sisäisten ristiriitojen lisäksi Kypros nousi otsikoihin marraskuussa, jolloin kansainvälinen toimittajayhteistyö paljasti sen, että maata on käytetty pitkään kyseenalaisen venäläisen rahan säilytyspaikkana.

Tuukka Kansa on pannut merkille, että venäläisiin kohdistuneet matkustusrajoitteet ovat tehneet tehtävänsä.

– En ole tätä sen tarkemmin tutkinut, mutta siellä täällä näkyy autioituneita ja rapistuneita luksustaloja, joiden puutarhat viidakoituvat.

Kolme vuotta sitten EU-maa oli arvostelun kohteena, kun sen ”kultainen passi” -järjestelmä paljastui. Tuolloin kävi ilmi, että Kypros myönsi passin niille henkilöille, joilla oli varaa sijoittaa vähintään kaksi miljoonaa euroa.

Tuukka Kansa on työskennellyt useaan otteeseen kansainvälisissä operaatioissa. Kuva: Jussi Hietikko

Toinenkin vuosi Kyproksella kiinnostaa

Kyprokselle raumalaispoliisin rekrytoi ja koulutti sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus CMC Finland.

Hänen pestinsä jatkuu ainakin ensi heinäkuuhun asti ja sopimuksessa on optio toisellekin vuodelle.

– CMC Finland on moderni asiantuntijakeskus, joka tukee sitä, että erityisasiantuntijat olisivat tehtävässä koko sopimuskauden.

– Jos perheellä sujuu kaikki täällä Raumalla hyvin, niin enköhän minä sen toisenkin vuoden ole Kyproksella, 10- ja 13-vuotiaiden tyttöjen isä toteaa.

Hän on ollut kansainvälisissä tehtävissä aikaisemminkin, mutta perheen kasvun myötä urakehitys sai jäädä kymmeneksi vuodeksi.

– Kun kävin muutama vuosi sitten siviilikriisinhallinnan koulutuksen, kipinä kansainvälisiin tehtäviin syttyi jälleen. Vaimon kannustuksella oli iso merkitys päätökseen ja tietenkin kiitos lähtee myös työnantajalle Lounais-Suomen poliisilaitokselle, joka tämän on mahdollistanut.

Jussi Hietikko, Satakunnan Kansa

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.