Suomen ja koko maailman ensimmäinen muovitiekartta tähdentää muoviongelmasta poikivia bisnesmahdollisuuksia Suomelle.
Tiistaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) luovutetussa muovitiekartassa todetaan Suomella olevan biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, joilla voidaan korvata muoveja.
Muovitiekartan laatineen yhteistyöryhmän mukaan näihin korvaaviin ratkaisuihin tulisi panostaa kunnolla ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto. Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä, raportissa todetaan.
Suomi voisi vaikuttaa esimerkiksi perustamalla roskaantuneelle merialueelle kummikohteen, joka toimisi näyteikkunana ja ponnistuslautana uusille ratkaisuille.
Muovien käyttö kestävälle pohjalle
Yhteistyöryhmän mukaan tarvitaan lisäksi tutkimuskokonaisuus selvittämään muovien terveys- ja ympäristövaikutuksia ja niiden ratkaisuja.
– Muovien käytön jatkuva kasvu maailmassa on saatava kestävälle pohjalle. Valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavat yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneeseen kierrätykseen tai öljypohjaisten muovien korvaamiseen kestävillä biopohjaisilla tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) painottaa tiedotteessa.Nyt laaditun muovitiekartan toimien käynnistymistä ja etenemistä on tarkoitus arvioida vuoden 2019 keväällä. Ympäristöministeri Tiilikaisen mukaan ministeriössä perehdytään huolella varsinkin tiekartan valtiohallintoa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Muovitiekartan laatinut yhteistyöryhmä esittää selvitettäväksi muun muassa muoviveron käyttöönottoa.
Euroopan komission tammikuussa julkistama muovistrategia vaatii muun muassa kaikkia muovipakkauksia kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä.
Suomen muovitiekartan laati ja luovutti ympäristöministeriön asettama laajapohjainen yhteistyöryhmä, jonka työtä on tukenut asiantuntijasihteeristö. Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.
Muoviteollisuus ilmoittautuu mukaan
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan muoviala kokee eniten omakseen kartassa kuvatut uudet ratkaisut.
- Muovit ovat varmasti tulevaisuuden laajimmin käytetty materiaaliryhmä monissa kohteissa. Muovitiekartan tapainen tarkastelu ja laajapohjainen dialogi oikeasta ja vastuullisesta käytöstä on pohja sille, että materiaalivalinnan asiantuntijat ylipäätään voivat käyttää niitä tuotteiden valmistuksessa. Varmasti kaikki yhteiskunnan kulutus ja ihmisen toiminnot tulevat vastaavalla tavalla ennen pitkää kartoitettaviksi. Muovit ovat tässäkin suhteessa kehityksen kärjessä, sanoo Kärhä.Muoviteollisuus ilmoittautuu mukaan myös kartan mukaiseen jatkotyöhön Suomessa, lupaa Kärhä.
- Alalla on töissä yli 10 000 ihmistä noin 530 yrityksessä. Käytössä ovat kaikki muovien jalostustekniikat sekä todella iso määrä osaamista. Näiden lisäksi muoveja käytetään paljon myös aloilla, jotka eivät ole muoviteollisuutta. Me olemme mukana.
Yhä enemmän suoraan pihoista
Kotitalouksien mahdollisuuksiin muovipakkausten kierrättämiseen etsitään koko ajan parannuksia. Kotitalousmuoveja kerätään alueellisen keräysverkoston eli ekopisteiden kautta, mutta yhä enemmän erilliskeräyksenä suoraan kotipihoista.
– Ekopisteverkostolla ei yksinään pystytä keräämään kierrätystavoitteiden saavuttamista edellyttävää muovimäärää, Suomen Uusiomuovin ja Suomen Kiertovoiman asiantuntijat arvioivat tuoreessa tiedotteessaan.
Tällä hetkellä muovin erilliskeräystä kiinteistöiltä tehdään joko pakollisena tai vapaaehtoisena. Vapaaehtoista kiinteistöillä tapahtuva keräys on silloin, kun jätehuollon järjestämistä ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset eivät ole sisällyttäneet muovin tai muovipakkausten erilliskeräystä velvoitteeksi.K-ryhmä ilmoitti tiistaina vähentävänsä omien merkkituotteidensa pakkausten muovimäärää. Päivitetyn muovilinjauksen mukaan pakkauksista tulee kierrätettäviä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden ja pakkausten määrää kasvatetaan K-ryhmän omissa merkkituotteissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.