Rauman satamalla on koko maan näkökulmasta erityisen suuri rooli konttiliikenteessä ja viljan merikuljetuksissa. Merkitystä kasvattavat myös Satakunnan energian- ja elintarviketuotanto sekä kaksi varuskuntaa.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi muuttuneet asetelmat ovat lisänneet entisestään Rauman sataman merkitystä Suomen huoltovarmuudelle.
Tämä näkemys on tullut viime aikoina esille yhä useammin ja yhä usemmasta suunnasta.
Lisää vettä myllyyn toi Ylen uutinen Venäjän lisääntyneestä toiminnasta Suomenlahden itäosassa sijaitsevassa Suursaaressa, josta on Suomen suurimpaan konttisatamaan Kotkaan vain muutamia kymmeniä kilometrejä.
Ylen mukaan Suursaaressa on muun muassa tutka-asema ja helikopterikenttä. Median haastattelemat asiantuntijat pitävät kuitenkin toimintoja merkittävämpinä tiedustelun kuin muun sotilaallisen toiminnan kannalta.
Toisaalta saaren sijainti voisi teoriassa mahdollistaa laajaa lento- ja meriliikenteen häirintää esimerkiksi gps-järjestelmän kautta. Ylen mukaan lentoliikennettä olisi myös viime maaliskuussa häiritty, mutta suomalaisviranomaiset eivät ole vahvistaneet asiaa.
Maakuntaa suurempi
Satakuntaliitto, Satakunnan kauppakamari, Rauman kaupunki sekä Rauman kauppakamari nostivat Venäjän hyökkäyssodan jälkeen muuttuneen tilanteen Suomen logistiikassa esille lausunnoissaan, jotka ne jättivät vastikään valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2024-2031.
Lausunnot ovat lähes identtisiä.
– Investointiohjelman painotuksissa ei ole riittävästi huomioitu läntisen Suomen ja länsirannikon kansallista merkitystä huoltovarmuuden, teollisuuden, viennin ja energiainvestointien kokonaisuuden kannalta, niissä todetaan.
Organisaatiot katsovat, että länsirannikon satamien sekä niihin kytkeytyvien liikenneväylien merkitys tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Esimerkiksi Satakunnan satamien vaikutus puolestaan ulottuu lausuntojen mukaan laajalti maakunnan ulkopuolelle.
– Erityisesti nyt Länsi-Suomi tarvitsee logistiikan kehitysohjelman, jolla alueen logistiikan kilpailukykyä vahvistetaan.
Länsirannikon satamien rooliin ja toimintaedellytyksiin uudessa geopoliittisessa tilanteessa ovat viime ovat viime kuukausina ottaneet kantaa myös useat satakuntalaiskansanedustajat.
Paine erityisesti konteissa
Rauman sataman rooli liittyy normaalitilanteessa ja mahdollisesti poikkeusoloissakin erityisesti konttiliikenteeseen.
Huoltovarmuusorganisaation (HVO) tuoreen Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti -raportin mukaan lähes 90 prosenttia konttivirrasta kulkee Hamina-Kotkan, Helsingin ja Rauman satamien kautta.
Tämä voi poikkeusoloissa muodostaa pullonkaulan, sillä valtaosa myös konttienkäsittelykalustosta on juuri näissä satamissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi konttinostureita.
– Niiden siirtäminen toiseen terminaaliin tai satamaan ei käytännössä ole mahdollista esimerkiksi ulkomaankaupan häiriötilanteissa, julkaisussa todetaan.
Jos Suomenlahden konttiliikenne olisi poissa pelistä tai merkittävissä vaikeuksissa, kohdistuisi paine siis vahvasti Raumalle. Laivojen lisäksi häiriö voisi kohdistua itse satamiin.
– Lastinkäsittely voi häiriintyä monestakin syystä. Fyysisen infrastruktuurin tai lastinkäsittelylaitteistojen vaurioituminen on näistä vain osa, sanoo HVO:n raportin pääkirjoittaja, logistiikan professori Lauri Ojala Turun kauppakorkeakoulusta.
Hän viittaa erityisesti hybridiuhkiin.
– Mikäli satamaoperaattorin tietojärjestelmät lakkaavat syystä tai toisesta toimimasta, lakkaa samalla myös konttien käsittely satamassa, satamasta ja satamaan. Tämä koskee yhtä lailla Raumaakin.
Viljallakin tärkeä rooli
Toisaalta Ojala huomauttaa, että osa konttiliikenteestä pystytään korvaamaan "ketterämmillä" ro-ro -aluksilla. Ne kuljettavat konteista 10-20 prosenttia normaalitilanteessakin.
– Nämä alukset voivat tarvittaessa kuljettaa suurempaakin määrää kontteja sekä sopeuttaa ja hajauttaa toimintaansa hyvin nopeasti, joten kaikki paine ei kohdistu jäljelle jäävään tai jääviin konttisatamiin.
Toinen huoltovarmuuden kannalta tärkeä Rauman sataman erikoistumisalue on vilja. Raportin mukaan noin 12 prosenttia meritse kuljetetusta viljasta käsitellään Raumalla.
Tässäkään toiminnan siirto ei onnistu noin vain.
– Häiriötilanteessa vastaavaa kalustoa ei välttämättä löydy muista satamista.
Pori olisi hyvä pari
Myös SAMKin merilogistiikan tutkimuskeskus käsittelee meriliikenteen huoltovarmuutta eri hankkeissaan. Asiassa kannattaa tarkastella myös toisiaan täydentäviä satamapereja, sanoo hankepäällikkö Heikki Koivisto.
Hän huomauttaa, että tällaisia pareja ovat Itämerellä esimerkiksi Kööpenhamina ja Malmö sekä Hamina ja Kotka. Rauman kohdalla sama tarkoittaisi Poria.
– Huoltovarmuuden kannalta tämä pari olisi luonnollinen löydös.
Siinä, missä Rauman vahvuuksia ovat kontit ja vilja, listaa Koivisto Porista syvän väylän, varastokentät ja kaasuterminaalin. Toisaalta Rauman kysymysmerkiksi hän nostaa rautatien riittävyyden ja mahdollisen haavoittuvuuden.
Lauri Ojala sanoo, että yksi avaintekijä huoltovarmuudessa ovat satamaoperaattorit. Jatkoselvityksiä vaativat hänen mukaansa esimerkiksi satamahenkilöstön riittävyys häiriötilanteissa sekä satamalaitteiden korjaus- ja huoltokapasiteetti.
Entä sitten sotilaalliset kuljetukset?
Satamien huoltovarmuuskysymykseen liittyy asioita ja yksityiskohtia, joita ei haluta eikä voida puida julkisuudessa. Näihin kuuluvat muun muassa strategiset pullonkaulat tai esimerkiksi erilaiset skenaariot.
Kokonaan oma kysymyksensä on esimerkiksi Säkylän ja Niinisalon varuskuntien vaikutus satamien rooliin.
– Meritse tapahtuvien maanpuolustuksen materiaalikuljetusten tuontimäärä voisi sotilaallisissa poikkeusoloissa olla jopa miljoonia tonneja vuodessa, HVO toteaa julkaisussaan.
Maaliikenneyhteydet liittyvät oleellisesti satamiin myös tässä.
Satakuntaliiton, kauppakamarin ja Rauman kaupungin väyläverkoston investointiohjelmaan jättämissä lausunnoissa todetaan, että maakunnan rautatieverkon investointien tärkeyteen vaikuttavat myös "sotilaallisen liikkuvuuden" tarpeet.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.