Tekemättömät remontit tehtiin kevään koronakriisissä – korttidatan perusteella ostoksien määrä on kääntynyt taas laskuun

Korttimaksudatan mukaan kulutus kasvoi Suomessa kesällä viime vuotta korkeammalle tasolle. Nyt ollaan taas laskusuunnassa.

| Päivitetty

"Tee-se-itse"-tarvikkeiden myynti kohosi koronakeväänä ja -kesänä verrattuna, ilmenee muun muassa Nordean korttiostodatasta. Nordean Koronamittari-nimisen korttidatan mukaan tee-se-itse-tavaroilla oli kaksi myyntipiikkiä: toukokuun alussa ja touko–kesäkuun vaihteessa. Molemmissa piikeissä tavaroita myytiin jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Tee-se-itse kategoriaan kuuluvat muun muassa rautakauppojen tavarat sekä kodintarvikkeet.

Kiuaskivet ja isot ruuvit loppuivat välillä

Nordean datan osoittama tee-se-itse-buumi huomattiin myös Raumalla Länsirauta-liikkeessä.

– Silloin kun koronarajoitukset tulivat, alkoi kysyntää olla. Ja silloin asiakkaita oli liikkeellä ostotarkoituksissa, kukaan ei tullut vain katselemaan, Länsiraudan myymäläpäällikkö Jyrki Salomaa kertoo.

Eniten liikkeessä myytiin kiuaskiviä.

– Vaikkapa tornikiukaaseen kivien vaihtaminen on aika työlästä, ehkä silloin oli sopiva hetki. Välillä oli sellainenkin tilanne, että kiuaskivet olivat loppuneet, Salomaa sanoo.

Muutenkin keväällä ja kesällä myytiin paljon tuotteita, jotka liittyvät pikkuremontointiin.

– Tapetteja, lattialistoja, maaleja. Se oli sellaista aikaa, että ihmisillä oli aikaa tehdä tekemättä jääneitä hommia, Salomaa arvelee.

Harvinaista oli myös isojen ruuvien loppuminen kaupasta.

– Tavarantoimittajat eivät tietenkään osanneet varautua sellaiseen. Maahantuonnissakin kesti oma aikansa, Salomaa sanoo.

Päivittäistavarakauppa on pysynyt vahvana

Nordean lisäksi esimerkiksi OP on kerännyt korttidataa. Pankit erittelevät korttiostojen sektorit hieman eri tavalla. Lisäksi OP ei vertaa lukuja viimevuotisiin, vaan alkuvuoden indeksiin. Silti luvut ovat hyvin samansuuntaisia.

Korttidatan mukaan koronakriisin suurimmat kärsijät olivat matkailu, palvelut ja julkinen liikenne. Sekä OP:n että Nordean tarjoaman datan mukaan palveluihin käytetyt korttiostot romahtivat maaliskuussa ja palasivat entiselleen vasta touko–kesäkuussa.

Ravintoloilla ja hotelleilla meni Nordean datan mukaan kesän ajan paremmin kuin vuosi sitten, mutta syksyn tullen ostojen määrä on taas hiipunut viime vuotta heikommaksi.

Julkinen liikennekään ei ole noussut koronaromahduksesta missään vaiheessa kunnolla takaisin. Parhaimmillaankin julkisen liikenteen korttiostoja tehtiin Nordean tilaston mukaan 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Molempien datassa päivittäistavara- ja ruokakauppa on pysynyt melko stabiilisti korkealla tasolla. Voittajiin kuuluvat myös elektroniikka ja verkossa tehdyt ostokset.

Tartuntojen lisääntyessä korttiostot vähenevät

Kesän ajan noususuunnassa ollut maksujen kokonaismäärä on nyt kääntynyt laskuun.

Sekä OP:n että Nordean korttidatan mukaan ostosten määrä korreloi käänteisesti huomattavan selkeästi uusien koronavirustartuntojen määrän kanssa. Kun nyt syksyllä koronavirustartuntojen määrä on ollut nousussa, on ostostenkin määrä lähtenyt laskusuuntaan.

OP:n Talouden näkymät -julkaisu selittää ilmiötä sekä rajoitusten asettamisella ja purkamisella että koronaviruksen leviämisellä.

Valmiuslain käyttöönotto maaliskuussa romahdutti korttiostosten määrän rysäyksellä. Ostosten määrää elvyttäviä tekijöitä ovat olleet esimerkiksi Uudenmaan eristyksen purkaminen, koulujen avaaminen ja ravintoloiden avaaminen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut