Vesilaitoksen laitteistoa on uusittu, mutta esimerkiksi betonirakenteet ovat jopa 60-luvulta. Rauman Veden johto lähtisi mieluummin uuden rakentamiseen kuin vanhan remontointiin.
Raumalaisen vesihuollon tulevaisuus on nuijittava mieluummin jo ensi syksyn ja talven aikana, katsoo Rauman Veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki.
– Päätöksiä pitää saada, jotta vältetään ajamista tuntemattomaan, hän sanoo.
Talousveden hankinnan vaihtoehtoina ovat nykyisen vesilaitoksen täysremontti tai kokonaan uuden laitoksen rakentaminen.
Näiden lisäksi pöydällä on yhä myös tekopohjavesi.
Vesipulaa ei ole
Kaikissa suunnitelmissa lähtökohtana on vedenkäsittelykapasiteetin kaksinkertaistaminen.
Muutama vuosi sitten aloittanut siipikarjateurastamo lisäsi vedenkulutusta roimasti. HK Scanin osuus kaupungin vesijohtoverkoston kulutuksesta on noin 15 prosenttia.
Vesipulaa kaupungissa ei kuitenkaan ole.
– Paniikkia ei ole päällä. Normaalitilanteessa pärjätään hyvin, mutta aina tulee ajatella esimerkiksi putkirikkoja, huomauttaa vesilaitoksen käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama.
Kyse on siis pitkälti riskienhallinnasta.
Lisää varmuutta
Tuplakapasiteetti tarkoittaakin ennen muuta kahta erillistä vedenkäsittely-yksikköä.
Toisaalta Rauman Vesi joutuu varautumaan myös mahdolliseen vedenkulutuksen kasvuun.
– Jos katsotaan vain asukasmäärää, niin siihen ei ole syytä. Vettä kuluu asukasta kohden koko ajan vähemmän, Vastamäki huomauttaa.
– Mutta suunnitelmissa on huomioitava tilanne, jossa kaupunkiin tuleekin uutta, runsaasti vettä käyttävää teollisuutta.
Purku vai ei?
Vesilaitosvaihtoehdoista on tehty yleissuunitelma jo vuonna 2018.
Eteneminen on viime aikoina jumittanut vesilaitosalueen asemakaavamuutokseen ja siinä erityisesti käytöstä poistetun vesilaitososan suojeluun.
Ympäristö- ja lupalautakunta päätyi viime viikolla esittämään rakennuksen suojelumerkintää.
Vastamäen mukaan merkintä ei estäisi uuden laitoksen rakentamista, mutta hankaloittaisi sitä selvästi.
– Vanhalla suunnitelmalla ei voisi edetä.
Väliotsikko
Yleissuunitelman todennäköisesti jo vanhentunut kustannusarvio uuden laitoksen rakentamisesta oli noin 12 miljoonaa euroa.
Nykyisen laitoksen modernisointi olisi Vastamäen mukaan huomattavasti halvempi, mutta muuten huonompi vaihtoehto.
– Uusi on aina uusi. Kapasiteetin kaksinkertaistaminen onnistuisi nykyisessäkin laitoksessa, mutta kyllä siinä olisi iso vähti.
Erama muistuttaa, että nykyisen laitoksen vanhempi puoli on rakennettu 60- ja uusi puoli 80-luvulla. Vaikka laitteistoa on päivitetty ja uusitaan kunnossapitotoimina koko ajan, niin esimerkiksi betonialtaat ovat alkuperäisiä.
– Ne eivät vielä lahoa käsiin, mutta kyllä ne alkavat olla vanhoja.
Vyö ja henkselit
Rauman Vedellä ei ole ollut mitään vaikeuksia täyttää talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia.
Vastamäki ennakoi, että uusi laitos saattaisi silti parantaa veden laatua entisestään ja tuoda lisävarmuutta siihenkin.
Tuoreessa muistissa ovat esimerkiksi Euran jätevedenpuhdistamon poikkeupäästöt.
Vettä ja vesijohtoverkostoa desinfioidaan kloorilla, mutta tämän päivän suunnitteluvaatimukset toisivat laitokselle lisäksi lähtevän veden ultraviolettikäsittelyn. Tämä lisäisi laatuturvaa Vastamäen sanoin "kuin vyö ja henkselit".
Sama lähde
Kumpikaan laitosvaihtoehto ei kuitenkaan muuttaisi Rauman vedenhankinnan perusteita.
Talousvesi tehtäisiin edelleen Eurajoen ja Lapinjoen vedestä. Siksi esimerkiksi sadetilanne ja vuodenaika vaikuttaisivat veden laatuun jatkossakin.
Vaikka kemialliset ja hygieeniset vaatimukset täyttyvät, vaihtelevat asiakkaiden subjektiiviset kokemukset veden mausta tai hajusta rajusti.
Miten uusi laitos vaikuttaisi tähän, jäisi nähtäväksi.
Vettä Kokemäeltä?
Kolmas tulevaisuuden suunta sen sijaan mullistaisi koko nykyisen järjestelmän.
Tämä vaihtoehto perustuu Kokemäenjokilaakson alueellisen vedenhankinnan kehittämissuunnitelmaan. Se sisältää vision Kokemäelle rakennettavasta tekopohjavesilaitoksesta, joka imeyttäisi Kokemäenjoen vettä harjumaaperään.
Kyse on vielä hyvin karkeasta suunnitelmasta, eikä mitään päätöksiä edes toteutuksen valmistelua pohjustavasta hankkeesta ole.
Jos laitos kuitenkin toteutuisi ja Rauma lähtisi mukaan, tulisi tekopohjavedestä kaupungin pääasiallinen vesilähde.
– Mutta vesimäärä vastaisi tämänhetkistä kulutusta, eikä mukana olisi teollisuuden mahdollista laajenemista, Vastamäki huomauttaa.
Hän näkee mahdollisena, että nykyiseen laitokseen tehtäisiin tällöin "kevyt modernisointi". Se lisäisi toimitusvarmuutta ja toimisi puskurina.
Päätöksiä syksyllä
Vanhan vesilaitoksen asemakaava-asia ratkennee kevään aikana. Samalla selviää, voidaanko niin sanottu vanhan laitoksen torniosa purkaa.
– Toivottavasti syksyllä päästään toden teolla katsomaan, lähdetäänkö uuden laitoksen rakentamiseen vai ei, Vastamäki sanoo.
Nykyinen vesilaitos on joka tapauksessa käyttöikänsä loppusuoralla.
Pärjätäänkö sillä ääritapauksessa viisi vai kenties kymmenen vuotta – sitä ei kukaan pysty varmasti ennustamaan.
Kuninkaanmännyltä tulisi Lapin vesi
Lapin pohjavesilaitos poistettiin laatuongelmien vuoksi käytöstä muutama vuosi sitten.
Alueelle voidaan johtaa vettä Äyhönjärven rannalla sijaitsevalta vesilaitokselta tai Eurasta.
Jukka Vastamäen mukaan lähtökohta on se, että verkostoon ajetaan "omaa" vettä. Eurasta ostettava vesi on selvästi kalliimpaa kuin oman vesilaitoksen tuote, ja siksi Lapissa juodaan nykyisin samaa vettä kuin kantakaupungissakin.
Euran-yhteys on siis tällä hetkellä varayhteys. Tilanne voi kuitenkin muuttua.
Rauman Vedellä on noin 12 prosentin osuus Kuninkaanmännyn Vesi Oy:stä. Yhtiö on valmistellut jo vuosikausia pohjavedenottamoa Säkylän Köyliössä sijaitsevalle Kuninkaanmännyn alueelle.
– Jos Kuninkaanmännyn ottamo pääsee käyttöön, niin voisi ajatella, että sieltä tulisi Lapin alueen vesi, Vastamäki sanoo.
Jos toista kertaa haettava vedenottolupa on kuitenkin herättänyt laajaa vastustusta, eikä luvan läpimenosta ole takeita. Huolina ovat muun muassa ottamon mahdollinen vaikutus Köyliönjärveen sekä Säkylän pohjavesivaroihin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.